Liikunnan lisääminen ja paikoillaanolon vähentäminen voi edistää nuorten mielenterveyttä. Liikunnan ja paikoillaanolon merkitys lasten mielenterveyteen puolestaan ei ollut selvä. Havainnoivat tutkimuksen tukevat myös käsitystä, että liikkumisen lisääminen ja paikoillaanolon vähentäminen edistää sekä lapsen että nuorten mielenterveyttä.
Rodriguez-Ayllon ja työtoverien järjestelmälliseen katsaukseen sisällytettiin yhteensä 114 tutkimusta, joista neljä oli satunnaistettuja ja kontrolloituja interventiotutkimuksia, 14 satunnaistamattomia, mutta kontrolloituja interventioita, 28 pitkittäistutkimusta ja 68 poikkileikkaustutkimusta.
Interventiotutkimusten synteesin mukaan liikunnalla oli pieni positiivinen vaikutus mielenterveyteen, kuten vähentyneisiin ahdistus- ja masennusoireisiin sekä positiivisiin affekteihin. Lisäksi vähintään tunnin mittaiset liikuntatuokiot intervention aikana aikaansaivat suuremmat vaikutukset kuin alle tunnin mittaiset liikuntatuokiot. Liikkumisen ja mielenterveyden väliset positiiviset yhteydet olivat havaittavissa myös korrelatiivisissa tutkimuksissa. Runsas paikoillaanolo puolestaan oli yhteydessä suurempaan masennusoireiden riskiin ja vähäisempään elämäntyytyväisyyteen. Ei kuitenkaan voida sanoa, johtuiko yhteys siitä, että paikoillaanolo heikentää mielen hyvinvointia vai siitä, että mielenterveyden haasteet lisäävät paikoillaanoloa.
Tutkimuksessa ei varsinaisesti tutkittu, millaista liikkumista tulisi harrastaa mielenterveyden tukemiseksi. Katsaukseen sisällytettyjen, positiivisia tuloksia raportoineiden, yksittäisten tutkimusten liikuntatarjontaan kuului kuitenkin monipuolisesti eri liikkumisen muotoja, kuten aerobinen liikkuminen, voimaharjoittelu, jalkapallo, tai chi ja jooga. Eri liikunnan muotojen lisäksi on myös mahdollista, että liikkumisen kontekstilla on merkitystä, millaisia vaikutuksia sillä on mielenterveyteen. Esimerkiksi esteettisten lajien harrastajat kokevat enemmän kielteisiä ajatuksia omasta kehostaan kuin ei-esteettisten lajien harrastajat. Myös joukkuelajit saattavat tukea mielenterveyttä eri tavoin kuin yksilölajit. Toisaalta erityyppisten liikkumisen muotojen vaikutuksesta mielenterveyteen lapsilla ja nuorilla tarvitaan tutkimusta tarvitaan lisää. Esimerkiksi luontoliikunta voi olla tehokasta mielenterveyden edistämisessä, mutta tutkimusnäyttöä tarvitaan lisää.
Kokonaisuudessaan fyysisellä aktiivisuudella kuitenkin näyttäisi olevan myönteisiä vaikutuksia lasten ja nuorten mielenterveyteen ja monipuolinen ja mielekäs liikkuminen tulisi mahdollistaa kaikille lapsille ja nuorille. Pienikin myönteinen vaikutus voi olla merkittävä, koska yleisesti terveillä lapsilla ja nuorilla vaikutusten ei voi olettaakaan olevan kovin suuria. Myös mielenterveyden ylläpito ja heikkenemisen ehkäisy ovat myös tärkeitä. On kuitenkin huomioitava, että huonosti suunnitellut interventiot voivat jopa heikentää mielenterveyttä.
Rodriguez-Ayllon M, Cadenas-Sánchez C, Estévez-López F, Muñoz NE, Mora-Gonzalez J, Jairo H. Migueles, Molina-García P, Henriksson H, Mena-Molina A, Martínez-Vizcaíno V, Catena A, Löf M, Erickson KI, Lubans DR, Ortega FB, Esteban-Cornejo I. Role of Physical Activity and Sedentary Behavior in the Mental Health of Preschoolers, Children and Adolescents: A Systematic Review and Meta-Analysis. Sports Medicine 2019;49:1383–1410.
HaapalaLAB 