Motorisesti taitavien ja lihaskunnoltaan parempien nuorten matemaattiset taidot ovat paremmalla tasolla kuin motoriikaltaan heikompien ja huonokuntoisempien nuorten. Näitä yhteyksiä näyttäisi selittävän motorisesti taitavien ja parempikuntoisten nuorten parempi työmuisti.
Syväojan ja työtoverien tutkimuksessa tarkasteltiin motoristen taitojen, lihaskunnon, kestävyyskunnon ja liikunnan yhteyksiä matemaattiseen osaamiseen 311:lla iältään 12–17-vuotiaalla nuorella. Erityisesti he olivat kiinnostuneita siitä, välittävätkö kognitiiviset toiminnot näitä yhteyksiä.
Motorisilla taidoilla oli epäsuora positiivinen yhteys matemaattiseen osaamiseen sekä tytöillä että pojilla. Tilastollisissa analyyseissä osoitettiin, että tämä positiivinen yhteys matemaattisiin taitoihin kulki paremman työmuistin kautta. Tytöillä havaittiin myös samankaltainen, työmuistin välittämä, positiivinen yhteys lihaskunnon ja matemaattisen osaamisen välillä.
Hyvä kestävyyskunto on usein yhdistetty parempaan kognitiiviseen toimintakykyyn sekä koulumenestykseen. Myös tässä tutkimuksessa viivajuoksutestillä arvioitu kestävyyskunto oli positiivisesti yhteydessä matemaattiseen osaamisen. Toisin kuin motoristen taitojen ja lihaskunnon yhteyksien osalta, kestävyyskunnon ja matemaattisten taitojen yhteys ei välittynyt kognitiivisten toimintojen kautta.
Liikunnan osalta tulokset olivat mielenkiintoisia, sillä nuorten itseraportoima liikunta-aktiivisuus oli positiivisesti yhteydessä matemaattiseen osaamiseen työmuistin kautta, mutta kiihtyvyysmittarilla mitattu liikkuminen ei ollut yhteydessä matemaattiseen osaamiseen. Liikunnan osalta tulokset ovat samankaltaisia aikaisemmin raportoitujen tulosten kanssa. Erot tuloksissa eri mittausmenetelmien välillä saattaa johtua siitä, että itseraportoitu liikkuminen on kokonaisuus, johon vaikuttaa monet eri tekijät kuten nuoren oma kokemus itsestään liikkujana, kyky hahmottaa omaa liikkumistaan, liikkumisen eri kontekstien ja tyyppien raportoiminen. Mittarilla mitattu liikunta puolestaan kuvaa suurimmaksi osaksi jatkuvaa, kävelen tai juosten tapahtuvaa liikkumista ilman, että motoristesti haastavat tai sosiaalisia kontakteja sisältävä liikkuminen tulee esiin. Nämä erot eri mittareiden välillä voivat ainakin osin selittää myös eroavaiset yhteydet tässä tutkimuksessa.
Motorisilla taidoilla, lihaskunnolla, kognitiivisilla toiminnoilla ja matemaattisella osaamisella näyttää olevan toisiinsa kietoutuneet yhteydet myös nuoruudessa. Tämän tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida sanoa, parantaako motorinen- tai lihaskuntoharjoittelu kognitiivisia toimintoja ja matemaattisia taitoja. Motorisilla taidoilla, lihaskunnolla ja kestävyyskunnolla saattaa myös olla erilaisia vaikutusmekanismeja ja -väyliä, jotka selittävät niiden yhteyksiä matemaattiseen osaamiseen. Kaiken kaikkiaan varhaislapsuudesta saakka harrastettu monipuolinen liikunta, joka auttaa kehittämään motorisia taitoja, lihaskuntoa kuin kestävyyskuntoa, voi tukea myös koulumenestystä ja matemaattisten taitojen kehittymistä.
Syväoja HJ, Kankaanpää A, Hakonen H, Inkinen V, Kulmala J, Joensuu L, Räsänen P, Hillman CH, Tammelin TH. How physical activity, fitness and motor skills contribute to math performance: Working memory as a mediating factor. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports 2021.
HaapalaLAB 