Liikunta vaikuttaa myönteisesti koko elimistöön, eivätkä aivot ole poikkeus. Sen vuoksi liikunnan on ajateltu parantavan myös lasten ja nuorten koulumenestystä. Nyt julkaistussa espanjalaistutkimuksessa liikunnan muutoksella kahden vuoden seurannan aikana ei kuitenkaan ollut selvää yhteyttä koulumenestyksen.
Lisäksi Muntaner-Mas ja kumppanit havaitsivat, että lapset ja nuoret, jotka kuuluivat liikunnan kokonaismäärän suhteen toiseksi matalimpaan neljännekseen tutkimuksen alkutilanteessa, saivat korkeampi arvosanoja kaksi vuotta myöhemmin kuin vähiten ja eniten liikkuvat. Näiden tulosten valossa tutkijat pohtivat, että enemmän ei välttämättä aina ole parempi, varsinkaan koulumenestyksen kannalta. Myös joidenkin aikaisempien poikkileikkaustutkimustenkin mukaan (esim. Syväoja ym.) sekä kaikista vähiten että kaikista eniten liikkuvat saavat heikompia arvosanoja kuin keskimääräisempiä määriä liikkuvat. Näiden havaintojen lisäksi tutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että kevyen liikkumisen lisääminen johonkin rajaan saakka saattaisi olla yhteydessä parempaan koulumenestykseen. Tutkijoiden mukaan tästä tarvitaan lisää tietoa. Kevyt liikkuminen saattaa pitää sisällään monia eri tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa myönteisesti koulumenestykseen. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi sosiaaliset suhteet tai motorisesti ja kognitiivisesti haastava liikkuminen. Toisaalta on myös mahdollista, että kevyellä liikunnalla itsellään on suoria myönteisiä vaikutuksia oppimisen taustalla vaikuttaviin prosesseihin, kuten tarkkaavaisuuteen ja muistiin.
Tutkimukseen osallistui 1046 iältään 6–18-vuotiasta (keskimäärin 10 vuotta) espanjalaista lasta ja nuorta. Liikuntaa mitattiin kiihtyvyysmittareilla ja koulumenestystä opettajien antamien arvosanojen avulla. Tilastollisissa analyyseissä otettiin huomioon monia tekijöitä, kuten perheen sosioekonominen tausta ja fyysinen kunto, jotka voisivat vaikuttaa tuloksiin.
Vaikka liikunta on tärkeää lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin tukemisessa, optimaalisesta liikunnan määrästä, intensiteetistä tai tyypistä ei ole vielä varmuutta. Joidenkin tutkimusten mukaan reipas ja rasittava liikunta on tärkeämpää koulumenestyksen kannalta kuin kevyempi liikunta, mutta kaikki tutkimukset eivät tue tätä ajatusta. Lisäksi motorisesti ja kognitiivisesti haastava liikunta voi olla tehokkaampaa kuin yksinkertaisempi aerobinen liikunta. Yksiselitteistä ohjetta liikunnan annostelusta koulumenestyksen parantamiseksi ei siis voi antaa. Yhteenvetona voidaan kuitenkin sanoa, että kaikista vähiten liikkuvien lasten ja nuorten saaminen liikkeelle on hyödyllistä myös koulumenestyksen valossa.
Muntaner-Mas A, Martinez-Gomez D, Castro-Pinero J, Fernandez-Santos J, Salmon J, Veiga OL, Esteban-Cornejo I. Objectively measured physical activity and academic performance in school-aged youth: The UP&DOWN longitudinal study. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports 2021
Syväoja HJ, Kantomaa MT, Ahonen T, Hakonen H, Kankaanpää A, Tammelin TH. Physical activity, sedentary behavior, and academic performance in Finnish children. Medicine & Science in Sports & Exercise 2013;45:2098–2104.
HaapalaLAB 