Elämäntapatekijät selittävät 20–40 % luumassasta. Suurin osa luumassasta rakentuu lapsuuden ja nuoruuden aikana. Siksi luuston terveyttä edistävien elintapojen optimointi elämänkaaren alkupäässä on ensisijaisen tärkeää myös myöhemmän luunterveyden parantamiseksi ja osteoporoosiriskin vähentämiseksi. Kansainvälisen osteoporoosisäätiön tieteellisen julkilausuman mukaan luuliikunnan lisääminen ja kalsiumin ja D-vitamiinin riittävän saannin turvaaminen erityisesti lapsuuden ja nuoruuden aikana tukee luunterveyttä koko elämänkaaren ajan.
Weaverin ja työryhmän kokoaman katsauksessa käsiteltiin fyysisen aktiivisuuden ja ravitsemuksen merkitystä luunterveydelle. Nämä kaksi elämäntapatekijää valittiin siksi, että ne ovat pääasiallisia elämäntapatekijöitä, jotka vaikuttavat luuston terveyteen. Fyysinen aktiivisuus ja erityisesti ns. osteogeeninen liikunta, kuten loikkiminen, hyppiminen ja kinkkaaminen, edesauttaa luumassan kertymistä ja luun rakenteen muovautumista kestävämmäksi. Käytännössä interventioissa hyödynnettiin esimerkiksi tanssia, erilaisia urheilulajeja, pelejä ja leikkejä, jotka sisälsivät luuston kannalta riittävää kuormitusta.
Vaikka optimaalisen luuliikunnan määrästä, muodoista ja ajoituksesta suhteessa kypsymiseen kaivataan edelleen lisää tutkimusta, luu kaipaa dynaamista, vähintään kohtuullisista luustokuormitusta tarjoavaa lyhytkestoista ja vaihtelevaa liikkumista. Lasten ja nuorten tulisikin harrastaa vähintään kolmesti viikossa luustoa ja lihaksistoa kuormittavaa liikkumista. Tätä suositusta tukee interventiotutkimusten tulokset, joissa kolmesti viikossa toteutetulla, noin 100 kuormitusta yhden harjoituksen aikana sisältävällä liikuntainterventiolla, on saatu myönteisiä luustovaikutuksia.
Liikunnan lisäksi myös kalsiumin ja D-vitamiinin riittävä saanti tukee optimaalista luun kehittymistä. Myös maitotuotteet ovat tutkimusten mukaan hyödyllisiä luunterveyden parantamisessa. Muilla ravitsemukseen liittyvillä tekijöillä oli vähäinen tai epäselvä vaikutus luunterveyteen. Hedelmien ja vihannesten käytöllä saattaa olla myönteisiä luuvaikutuksia, mutta hiilihapotettujen virvoitusjuomien käyttö voi lisätä luun hajotusta, varsinkin ilman riittävää kalsiumin saantia.
Luuston terveyden kannalta lapsuus ja nuoruus ovat tärkeitä ajanjaksoja. Ilman riittävää ja monipuolista liikuntaa ja terveellistä ja tasapainoista ruokavaliota, luusto ei kehity optimaalisesti lisäten riskiä osteoporoosille myöhemmin elämässä. On kuitenkin syytä muistaa, että liiallinen kuormitus voi altistaa myös rasitusmurtumille, joten samoin kuin kaikessa muussakin liikunnassa, kohtuus kaikessa.
Weaver CM, Gordon CM, Jaz KF, Kakwarf HJ, Lappe JM, Lewis R, O´Karma M, Wallace TC, Zemel BS. The National Osteoporosis Foundation’s position statement on peak bone mass development and lifestyle factors: a systematic review and implementation recommendations. Osteoporosis International 2016;27:1281–1386.
HaapalaLAB 