Kognitiiviset taidot ovat keskeisiä sosiaalisen vuorovaikutuksen, ympäristöön sopeutumisen ja oppimisen kannalta. Useat eri tekijät aina raskausaikaisista tekijöistä voivat vaikuttaa lasten ja nuorten kognitiivisten taitojen kehittymiseen. Tuoreen tutkimuksemme mukaan hyvät motoriset taidot, soittoharrastus, kohtuullinen tietokoneen käyttö sekä erityisesti runsaampi lukeminen ennustivat parempia kognitiivisia taitoja lapsuudesta nuoruuteen.
Tutkimuksessamme tarkasteltiin 29:n eri tekijän yhteyksiä kognitiivisiin taitoihin lapsuudesta nuoruuteen kolmessa eri aikapisteessä. Tekijät jaettiin raskaudenaikaisiin ja syntymätekijöihin, fyysiseen kuntoon ja motorisiin taitoihin sekä elintapatekijöihin. Tutkimusaineistoon tutkimuksen alkutilanteessa kuului lähes 500 Itä-Suomen yliopiston Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimukseen osallistuvaa lasta.
Positiivisia kognitiivisten taitojen ennustajia olivat hyvät motoriset taidot, kohtuullinen tietokoneen käyttö, soittoharrastus ja erityisesti runsaampi lukeminen. Heikompia kognitiivisia taitoja puolestaan ennustivat raskaudenaikaisista ja syntymätekijöistä pre-eklampsia eli raskausmyrkytys ja elintapatekijöistä runsas television katsominen, musiikin kuuntelu, kouluajan ulkopuolella kirjoittaminen sekä askartelu ja käsitöiden teko. Fyysisen kunnon ja elintapatekijöiden huomioiminen heikensi pre-eklampsian ja kognitiivisten taitojen välistä yhteyttä.
Yhteenveto
Kognitiivisten taitojen kehittyminen on monen eri tekijän summa. Tutkimuksessamme erityisesti runsaampi lukeminen heijastui parempiin kognitiivisiin taitoihin. Vaikka lukemisen ja kognitiivisten taitojen yhteyden suunta voi kulkea kumpaan suuntaan tahansa, lukemisella ja kognitiivisilla taidoilla näyttäisi olevan positiivinen kehä. Lukeminen voi ruokkia positiivista kognitiivista kehitystä ja kognitiivisten taitojen kehittyminen voi lisätä lukemista entisestään. Lukemisen edistämisen tärkeyttä ei siten voi liioitella. Toisaalta pelkkä elintapatekijän tyyppi ei riitä kertomaan sen merkitystä kognitiiviselle kehitykselle. Esimerkiksi lapsilla ja nuorilla, joilla tietokoneen käyttö oli kohtuullista (1–60 minuuttia/vrk), kognitiiviset taidot olivat paremmat kuin niillä, jotka eivät käyttäneet ollenkaan tietokoneetta tai käyttivät sitä yli tunnin päivässä. Nämä tulokset tukevat käsitystä, että kohtuullinen ja hallittu ruutuaika voi olla edullista myös kognitiiviselle kehitykselle. Erilaiset ruudut ja niiden sisällöt voivat kuitenkin vaikuttaa eri tavoin kognitiiviseen kehitykseen ja näiden tekijöiden merkitys voi olla erilainen eri ikäkausina ja tutkimuksessamme runsaampi television katsominen oli yhteydessä heikompiin kognitiivisiin taitoihin erityisesti nuoruudessa. Yllättävää oli, että runsaampi kirjoittaminen oli yhteydessä matalampiin kognitiivisiin taitoihin. Tämä voi linkittyä esimerkiksi muihin oppimisen ongelmiin, jolloin esimerkiksi läksyjen tekoon ja sitä kautta kirjoittamiseen menee keskimääräistä enemmän aikaa. Lisäksi havaitsimme, että hyvät motoriset taidot olivat yhteydessä parempiin kognitiivisiin toimintoihin. Nämä yhteydet saattavat selittyä runsaalla ja monipuolisella liikunnalla. Lukeminen, soittoharrastus ja motoristen taitojen harjoittaminen näyttäisivät olevan hyvä sijoituksia lasten ja nuorten kognitiivisten taitojen harjaannuttamiseksi. Eikä kohtuullinen tietokoneen käyttökään näytä olevan haitaksi.
- Lukeminen ja soittoharrastus olivat positiivisesti yhteydessä kognitiivisiin toimintoihin
- Kohtuullinen tietokoneen käyttö ja hyvät motoriset taidot voivat myös tukea kognitiivista kehitystä
- Runsas television katselu, musiikin kuuntelu, askartelu ja käsitöiden tekeminen sekä kouluajan ulkopuolella kirjoittaminen näyttävät olevan yhteydessä matalampaan kognitiiviseen toimintakykyyn.
Lähde
LIma RA, Soares FC, van Poppel M, Savinainen S, Mäntyselkä A, Haapala EA, Lakka T. Determinants of Cognitive Performance in Children and Adolescents: A Populational Longitudinal Study. International Journal of Environmental Reserach and Public Health 2022;19:8955.
HaapalaLAB 