Maailmanlaajuisesti yleistynyt heikko kestävyyskunto on yksi merkittävimmistä sairauksien ja toiminnanrajoitteiden riskitekijöistä. Huono kestävyyskunto rasittaa kansanterveyden heikentymisen lisäksi kansantaloutta painolasti huonokuntoistuville yhteiskunnille. Tuoreen kanadalaistutkimuksen mukaan huonokuntoisten aikuisten määrän vähentyminen kymmenellä prosentilla (45,5 % –> 35,5 %) säästäisi yhteiskunnan varoja keskimäärin 644 miljoona Kanadan dollaria vuodessa.
Chaput ja kumppanit tarkastelivat huonon kestävyyskunnon suoria terveydenhuollon ja epäsuoria tuottavuuden laskusta johtuvia kustannusvaikutuksia Kanadassa. Huonon kestävyyskunnon he määrittelivät aikaisemman kanadalaisväestölle tehtyjen maksimaalisen hapenottokyvyn viitearvojen perusteella. Ikään suhteutettu huonon kunnon raja vaihteli miehillä 28–43 ja naisilla 23–37 mL x kg x min välillä.
Huonon kestävyyskunnon kokonaiskustannukset olivat 3,6 miljardia Kanadan dollaria (2,5 M€. Suurimmat suorat terveydenhuoltokustannukset aiheutuivat tyypin 2 diabeteksesta, sydänsairauksista sekä masennuksesta ja ahdistuksesta. Näiden yhteen laskettu vuotuinen kustannus oli noin 2,6 miljardia Kanadan dollaria. Suorien kustannusten pääasialliset syyt liittyivät lääkitykseen sekä sairaanhoitoon.
Tutkijat arvioivat, että huonokuntoisten määrän pienentyminen kymmenellä prosentilla säästäisi 483–817 miljoonaa Kanadan dollaria vuodessa.
Huono kestävyyskunto on keskeinen terveydenhuollon kustannuksia aiheuttava riskitekijä. Suomessa UKK-instituutti on arvioinut, että liikkumattomuuden vuotuiset kustannukset ovat 3,2–7,5 miljardia euroa. Liikkumattomuus ja huonokuntoisuus heikentävät kansanterveyttä, mutta erityisesti taloustaantuman aikana on syytä muistaa, että yhteiskunnan kannattaa panostaa liikuntaan ja kunnon kohottamiseen.
Lähde
Chaput, J-P, Janssen, I., Sampasa-Kanyinga H., Tomkinson, G. R. & Lang, J. J. 2023. Economic burden of low cardiorespiratory fitness in Canada. Preventive Medicine 2023
HaapalaLAB 