Muovintuotanto on kasvanut merkittävästi viime vuosisadan aikana ja vuonna 2022 muovia tuotettiin 400,3 miljoonaa tonnia. Tämä on johtanut muovijätteen kertymiseen ympäristöön. Muovijätteiden seurauksena mikromuovit ja nanomuovit ovat päätyneet ekosysteemeihin ja ravintoketjuihin, ja voivat vaikuttaa myös ihmisten terveyteen. Mikro- ja nanomuovihiukkasia on löydetty useista elintarvikkeista, kuten hunajasta, oluesta, suolasta, sokerista, äyriäisistä ja pullovedestä. Esimerkiksi litrassa pullovettä voi olla jopa 240 000 muovihiukkasta, joista noin 90 prosenttia on nanomuoveja.
Ihminen saa yhden vuoden aikana ruoasta ja juomasta vuosittain noin arviolta 39 000–52 000 mikromuovihiukkasta. Erityisesti merenelävien kautta tapahtuva altistus on huolestuttavaa, sillä muovit kertyvät ravintoketjussa ylöspäin ja voivat aiheuttaa elimistön tulehdustiloja, suolistomikrobiston häiriöitä ja monia muita terveysongelmia. Hengitysilman kautta mikrohiukkasten määrä voi jopa kaksinkertaistua.
Irfan kumppaneineen tarkasteli kirjallisuuskatsauksessaan mikro- ja nanomuovien esiintymistä ympäristössä, niiden kulkeutumisreittejä sekä vaikutuksia sydän- ja verisuoniterveyteen. Katsaukseen sisällytettiin viimeisimmän kymmenen vuoden aikana julkaistut vertaisarvioidut ihmisiä käsittelevät tutkimukset, joissa keskityttiin mikromuovien ja nanomuovien yhteyksiin sydän- ja verisuonisairauksien esiintyvyyteen, sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Tulokset mukaan mikromuovit ja nanomuovit voivat aiheuttaa oksidatiivista stressiä sekä mitokondrioiden toimintahäiriöitä lisäten sydän- ja verisuonitautien riskiä. Muoveja on myös löydetty valtimoista, erityisesti verisuonen sisäpintaan muodostuneista plakeista, mikä kasvattaa sydäntapahtumien riskiä. Lisäksi mikromuovialtistus edistää verisuonten kalkkeutumista, jäykkyyttä ja veritulppien muodostumista sekä edistää tulehdusta ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä.
Tulokset tukevat kasvavaa näyttöä siitä, että muovialtistus voi heikentää merkittävästi sydän- ja verisuoniterveyttä.Mikro- ja nanomuovien kertyminen verisuonikudoksiin voi aiheuttaa kroonista tulehdusta ja verisuonimuutoksia, joilla voi olla laajoja kansanterveydellisiä vaikutuksia, sillä sydän- ja verisuonitaudit ovat maailmanlaajuisesti suurin ennenaikaiseen kuolemaan johtava syy.
Säännöllinen liikunta voi vähentää tulehdusta ja oksidatiivista stressiä, parantaa verisuonten joustavuutta ja alentaa verenpainetta, mikä pienentää mikro- ja nanomuovialtistuksen haitallisia vaikutuksia ja tukea sydänterveyttä. Toisaalta liikunta voi lisätä altistusta esimerkiksi liikunta- ja urheiluvarusteista irtoavien mikro- ja nanomuovien sekä suurentuneen keuhkotuuletuksen vuoksi. Tästä tarvitaan kuitenkin vielä lisää tietoa. Liikunta- ja urheiluyhteisön on kuitenkin jo nyt varmistettava, että mikro- ja nanomuovialtistus liikuttaessa minimoidaan.
Irfan, H., Irfan Ha, Khan, MA., ym. 2025. Microplastics and nanoplastics: emerging threats to cardiovascular health – a comprehensive review. Ann Med Surg (Lond). 2025;9;87(1):209–216. doi: 10.1097/MS9.0000000000002831
HaapalaLAB 