Teksti julkaistu aikaisemmin Jyväskylän yliopiston sivuilla.
Liikuntalääketieteen yliopistonlehtori Eero Haapala tutkii lasten ja nuorten elintapojen ja terveyden yhteyksiä ja johtaa tutkimusryhmää Jyväskylän yliopistossa. Tutkimusten painopiste on liikunnan ja ravitsemustekijöiden vaikutuksissa.
Haapala sanoo, että liikunta luo oppimista tukevan neurobiologisen ympäristön. Kaikki liikunnallisuus ei kuitenkaan näy mitattavina hyötyinä kaikkien lasten ja nuorten oppimisessa.
Parhaimmillaan esimerkiksi liikunnan lisääminen koulupäiviin voi kuitenkin tehostaa oppimista merkittävästi.
”Liikunnan positiiviset vaikutukset ovat usein suurimpia vähiten liikkuvilla lapsilla tai heillä, joilla on oppimisen haasteita. Tosin liiallinen liikunta tai myöhäiset harjoitusajat voivat viedä aikaa esimerkiksi läksyiltä tai vähentää unta ja siten haitata oppimista”, Haapala sanoo.
Ravitsemuksella voi olla suuri merkitys oppimiseen.
”Ravitsemussuosituksia noudattava ruokavalio, jossa on runsaasti vihanneksia, marjoja, hedelmiä ja kuitupitoisia viljatuotteita sekä vähän prosessoituja lihatuotteita, näyttäisi olevan hyvä myös oppimisen kannalta. Tällaisella terveellisellä ruokavaliolla on monia fysiologisia aivovaikutuksia, mutta sen lisäksi se tarjoaa tärkeitä rakennusaineita kehittyville aivoille”, Haapala sanoo.
Moni nuori suosii energiajuomaa vireystilan kohottamisessa. Haapala muistuttaa, että ne voivat akuutisti parantaa tarkkaavaisuutta ja vireystilaa, mutta pitkäaikainen käyttö on yhdistetty heikompaan kognitioon ja rauhattomuuteen koulussa.
Haapala korostaa, että lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä on tärkeää löytää tasapaino sekä liikunnan, ruutuajan ja terveellisen syömisen välillä.
”Lisäksi on hyvä muistaa, että lasten ja nuorten arki ei ole vain liikuntaa tai ruutuaikaa, vaan elintavoista esimerkiksi uni ja ruokavalio vaikuttavat sekä kognitiivisiin kykyihin että oppimiseen.”
HaapalaLAB 