DescriptionI am seeking a highly motivated PhD candidate to join a research project exploring the associations between cardiovascular and brain health from childhood to early adulthood. The study utilises unique longitudinal data and examines lifestyle factors (physical activity, nutrition, sleep, tobacco use) and health indicators in relation to brain health (cognitive functions, academic performance, brainJatka lukemista ”PhD Candidate Position in the Research Project “Exploring the Role of Life´s Essentials in Brain Health from Childhood to Adulthood””
Kirjoittaja-arkisto:Eero Haapala
Haen väitöskirjatutkijaa tutkimushankkeeseen ”Sydän- ja aivoterveyden yhteydet lapsuudesta varhaisaikuisuuteen”
Kuvaus Etsin motivoitunutta väitöskirjatutkijaa tutkimushankkeeseen, jossa selvitetään sydän- ja aivoterveyden välisiä yhteyksiä lapsuudesta varhaisaikuisuuteen. Tutkimus hyödyntää ainutlaatuista pitkittäisaineistoa ja tarkastelee elintapojen (liikunta, ravitsemus, uni, nikotiinin käyttö) sekä terveystekijöiden merkitystä aivoterveydelle (kognitiiviset toiminnot, koulumenestys, aivojen rakenne ja toiminta). Väitöskirja tehdään Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tohtoriohjelmaan tai kliiniseen tohtoriohjelmaan, ja tehtävä alkaa 1.1.2026 tai sopimuksen mukaan. Rahoitus kattaaJatka lukemista ”Haen väitöskirjatutkijaa tutkimushankkeeseen ”Sydän- ja aivoterveyden yhteydet lapsuudesta varhaisaikuisuuteen””
Lasten kestävyyskunto kehittyy harjoittelemalla vähemmän kuin aikuisten
Maksimaalinen hapenottokyky on keskeinen kestävyyskunnon, toimintakyvyn ja sydän- ja verenkiertoelimistön terveyden mittari. Aikuisilla kestävyysharjoittelu parantaa maksimaalista hapenottokyä keskimäärin noin 15 prosenttia, mutta lapsilla hapenottokyvyn harjoitettavuus näyttäisi olevan paljon pienempi. Tuore tutkimus osoitti harjoittelun parantavan lasten maksimaalista hapenottokykyä alle yhdeksän prosenttia. Raffy Dotanin katsauksessa tarkasteltiin 650 harjoittelututkimuksen aineistoja ja verrattiin harjoittelun vaikutuksia lasten ja aikuisten maksimaalisenJatka lukemista ”Lasten kestävyyskunto kehittyy harjoittelemalla vähemmän kuin aikuisten”
Liikunta aktivoi aivoja
Teksti julkaistu aikaisemmin Jyväskylän yliopiston sivuilla. Liikuntalääketieteen yliopistonlehtori Eero Haapala tutkii lasten ja nuorten elintapojen ja terveyden yhteyksiä ja johtaa tutkimusryhmää Jyväskylän yliopistossa. Tutkimusten painopiste on liikunnan ja ravitsemustekijöiden vaikutuksissa. Haapala sanoo, että liikunta luo oppimista tukevan neurobiologisen ympäristön. Kaikki liikunnallisuus ei kuitenkaan näy mitattavina hyötyinä kaikkien lasten ja nuorten oppimisessa. Parhaimmillaan esimerkiksi liikunnan lisääminen koulupäiviin voiJatka lukemista ”Liikunta aktivoi aivoja”
Jenny ja Antti Wihurin -rahastolta merkittävä rahoitus lasten ja nuorten sydänterveyden ja aivoterveyden välisten yhteyksien tutkimiseen
Jenny ja Antti Wihurin rahasto on myöntänyt 100 000 euron tutkimusrahoituksen lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti Eero Haapalan johtamalle tutkimusryhmälle. Rahoituksen avulla tutkitaan sydänterveyden ja aivoterveyden välisiä yhteyksiä lapsuudesta varhaisaikuisuuteen. Lapsuus ja nuoruus ovat aivojen kehitykselle ja terveydelle erityisen tärkeitä elämänvaiheita. Aivoissa tapahtuu merkittäviä toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia, ja samalla myös sosiaaliset ja terveyteen liittyvätJatka lukemista ”Jenny ja Antti Wihurin -rahastolta merkittävä rahoitus lasten ja nuorten sydänterveyden ja aivoterveyden välisten yhteyksien tutkimiseen”
Elimistöön kertyvä mikromuovit heikentävät terveyttä
Muovintuotanto on kasvanut merkittävästi viime vuosisadan aikana ja vuonna 2022 muovia tuotettiin 400,3 miljoonaa tonnia. Tämä on johtanut muovijätteen kertymiseen ympäristöön. Muovijätteiden seurauksena mikromuovit ja nanomuovit ovat päätyneet ekosysteemeihin ja ravintoketjuihin, ja voivat vaikuttaa myös ihmisten terveyteen. Mikro- ja nanomuovihiukkasia on löydetty useista elintarvikkeista, kuten hunajasta, oluesta, suolasta, sokerista, äyriäisistä ja pullovedestä. Esimerkiksi litrassa pullovettäJatka lukemista ”Elimistöön kertyvä mikromuovit heikentävät terveyttä”
Yksittäinen pitkä lenkki voi altistaa vammoille enemmän kuin tasainen kuormituksen lisäys
Juoksu on yksi maailman suosituimmista liikuntamuodoista – helppo aloittaa, edullinen ja tehokas. Silti jopa kolmasosa juoksijoista kärsii rasitusvammoista, jotka keskeyttävät usein liikuntaharrastuksen. Loukkaantumisriski ei välttämättä liity viikoittaiseen kokonaiskuormaan, vaan yksittäisten harjoitusten äkillisiin kuormituspiikkeihin. Frandsen ja kumppanit selvittivät 18 kuukautta kestäneessä havainnoivassa pitkittäistutkimuksessa, kuinka yksittäisen juoksukerran pituuden tai viikottaisen juoksumatkan äkillinen muutos vaikuttaa loukkaantumisriskiin. Tutkimukseen osallistui 5205Jatka lukemista ”Yksittäinen pitkä lenkki voi altistaa vammoille enemmän kuin tasainen kuormituksen lisäys”
Viikonlopun liikunta riittää parantamaan kestävyyskuntoa
Säännöllinen liikunnan harrastaminen parantaa terveyttää ja toimintakykyä. Arjen kiireet voivat vähentää liikunnan säännöllisyyttä. Moni saattaakin miettiä, voiko muutamana päivänä harrastettu liikunta tuoda samanlaisia hyötyjä. Näyttää siltä, että harjoittelu kahtena peräkkäisenä päivänä voi kehittää kestävyyskuntoa yhtä tehokkaasti kuin neljä harjoittelukertaa viikossa. Niin sanottu Weekend warrior -liikunnan, jossa liikkuminen tapahtuu pääasiassa vain viikonloppuisin, on havaittu voivan edistääJatka lukemista ”Viikonlopun liikunta riittää parantamaan kestävyyskuntoa”
Liikuntalabra-podcast #37: Monilajisuus vai varhainen erikoistuminen?
Mitä on monilajisuus lasten ja nuorten liikunnassa? Miksi monilajisuus kannattaa? Vai riittääkö jos liikkuu monipuolisesti yhden lajin parissa? Miten monilajisuus mahdollistetaan käytännössä? Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti lasten ja nuorten liikunnasta ja fysiikkavalmennuksesta kiinnostuneille. Liikuntalabran podcastissa vieraana on Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija , ja aiheena on monilajisuusJatka lukemista ”Liikuntalabra-podcast #37: Monilajisuus vai varhainen erikoistuminen?”
Liikuntalabra podcast #36: Parhaat käytännöt: Kestävyysharjoittelu joukkueurheilussa – Tommi Pärmäkoski
Mikä merkitys kestävyysominaisuuksilla on joukkueurheilussa? Mikä on riittävä kestävyyden taso joukkueurheilijoilla? Miten kestävyyttä tulisi käytännössä harjoittaa laji- ja oheisharjoituksissa? Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti parhaaseen asiantuntijatietoon perustuva paketti näyttöön pohjautuvasta fysiikkavalmennuksesta kiinnostuneille. Liikuntalabran podcastissa vieraana Suomen olympiakomitean huippu-urheiluvastaava Tommi Pärmäkoski, jonka kanssa keskustellaan parhaista tavoista soveltaa saatavissa olevaa näyttöäJatka lukemista ”Liikuntalabra podcast #36: Parhaat käytännöt: Kestävyysharjoittelu joukkueurheilussa – Tommi Pärmäkoski”
Musiikin ja mielialan säätelyn yhteys yllättävä ylipainoisilla aikuisilla
Ylipaino ja lihavuus, inaktiivisuus ja matala kestävyyskunto lisäävät merkittävästi sydän- ja verisuonisairauksien, tyypin 2 diabeteksen, useille eri syöpätautien ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskiä. Näiden perinteisten riskitekijöiden lisäksi musiikilla saattaa olla monipuolisia terveyttä edistäviä vaikutuksia. Tuoreessa suomalaistutkimuksessa musiikin käyttäminen mielialan säätelyssä oli yhteydessä matalampaan kestävyyskuntoon. Ginström ja kumppanit selvittivät tutkimuksessaan, onko musiikin käyttäminen mielialan säätelyyn yhteydessäJatka lukemista ”Musiikin ja mielialan säätelyn yhteys yllättävä ylipainoisilla aikuisilla”
Mikä rajoittaa sydämen minuuttitilavuutta?
Sydämen kapasiteetti pumpata verta muualle elimistöön eli sydämen minuuttitilavuus, on keskeisin maksimaalista hapenottokykyä selittävä tekijä. Vaikka useimmille tämän tason tieto riittää, tuore katsaus tarkastelee sukeltaa pintaa syvemmältä, mitkä tekijät selittävät maksimaalista sydämen minuuttitilavuutta ja voivat rajoittaa sydämen suorituskykyä. Keskeisimpiä eroja harjoitelleen ja harjoittelemattoman sydämen välillä on sydämen koko, joustavuus ja kyky rentoutua. Turun yliopiston akatemiatutkijaJatka lukemista ”Mikä rajoittaa sydämen minuuttitilavuutta?”
Teho vai minuutit tärkeämpiä pitkän elämän kannalta?
Liikunta edistää terveyttä ja vähentää kroonisten sairauksien aiheuttamaa tautitaakkaa. Liikunta saattaa myös vähentää ennenaikaista kuolleisuutta, mutta sen intensiteettiin ja kokonaismäärän suhteellisesta merkityksestä ennaltaehkäisyssä ei ole vahvaa näyttöä. Tuoreen tutkimuksen perustella intensiteetti saattaa olla merkityksellisempi kuolleisuuden ennustaja kuin määrä. Schwendingerin ja kumppaneiden havainnoivassa tutkimuksessa tarkasteltiin liikunnan intensiteetin, päivän aikaista jakautumista ja liikunnan määrän yhteyttä kokonais- jaJatka lukemista ”Teho vai minuutit tärkeämpiä pitkän elämän kannalta?”
Leikkikentillä ilmastonmuutosta vastaan
Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen terveyshaaste, joka haastaa paitsi liikunnan harrastamista, se voi myös uhata lasten vapaan ulkoleikin olemassaoloa. Julkiset leikkikentät voivat vapaan leikin myötä lisätä päivittäistä liikunta-aktiivisuutta ja siten monipuoliset leikkikentät ovat myös tärkeitä lasten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Ilmastonmuutos voi kuitenkin muuttaa leikkikenttien houkuttelevuutta ja turvallisuutta. Karaba Bäckström työtovereineen tarkastelivat kahdeksaan puolistruktutoituun haastatteluun ja sisällönanalyysiinJatka lukemista ”Leikkikentillä ilmastonmuutosta vastaan ”
Liikunnan, ruokavalion ja valtimoiden toiminnallisuuden vaikutus nuorten aivojen toimintaan
Paavo Nurmen säätiön tukee tutkimukstamme laajalla rintamalla. Teksti julkaistu alunperin säätiön sivuilla. Liikunnalla ja ruokavalion laadulla on merkitystä aivoterveyden kehittymisessä ja opinnoissa menestymisessä. Suuri osa nykynuorista liikkuu liian vähän. Lisäksi nuorten ruokavalio sisältää usein runsaasti tyydyttyneitä rasvoja ja nopeita hiilihydraatteja, kuten sokereita. Aivot ovat herkkä elin. Puutteellinen verenkierto ja sydänterveys altistavat aivot ajan mittaan pienille,Jatka lukemista ”Liikunnan, ruokavalion ja valtimoiden toiminnallisuuden vaikutus nuorten aivojen toimintaan”
Voiko liikunta tukea lasten ja nuorten valtimoiden ja aivojen terveyttä?
Petri Jalangon väitöskirjatutkimuksessa selvitetään, voiko liikunnalla ja fyysisellä kunnolla vaikuttaa lasten ja nuorten valtimo- ja aivoterveyteen. Ensimmäiset tulokset ovat lupaavia. Liian vähäinen liikunta uhkaa nuorten terveyttä Suurin osa lapsista ja nuorista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Se on huolestuttavaa, sillä liikkumattomuuden ja pitkäkestoisen istumisen on havaittu heikentävän valtimo- ja aivoterveyttä. Lisäksi nämä haittaavat tiedollisten toimintojenJatka lukemista ”Voiko liikunta tukea lasten ja nuorten valtimoiden ja aivojen terveyttä?”
Sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy lapsuudessa on panostus myöhemmälle valtimoterveydelle
LitM Emilia Laitisen väitöskirjatutkimusta rahoittaa Paavo Nurmen säätiö. Teksti on aikaisemmin julkaistu säätiön sivuilla. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat merkittävin syy sairauksille ja kuolleisuudelle. Aikuisten runsas paikallaanolo, riittämätön liikunta, heikko kestävyys- ja lihaskunto sekä epäterveellinen ruokavalio kiihdyttävät sydän- ja verisuonisairauksia. Sydän- ja verisuonisairauksien kehittyminen alkaa jo lapsuudessa. Ensimmäisiä merkkejä lapsilla ja nuorilla ovat valtimoiden toiminnan häiriötJatka lukemista ”Sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy lapsuudessa on panostus myöhemmälle valtimoterveydelle”
Ruutuajan rajoittaminen suojaa lasten ja nuorten mielenterveyttä
Tutkimuksemme mukaan runsaampi liikkuminen ja vähäisempi ruutuaika lapsuudessa ja nuoruudessa ovat yhteydessä parempaan mielenterveyteen nuoruusiässä. Tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä, sillä mielenterveyden ongelmat ovat suuri yhteiskunnallinen haaste ja ne koskettavat jopa 30 % nuorista. Tulosten valossa liikunnan lisääminen ja ruutuajan rajoittaminen lapsuudesta alkaen voi auttaa ehkäisemään mielenterveyden ongelmia. Tutkimuksemme tehtiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Itä-SuomenJatka lukemista ”Ruutuajan rajoittaminen suojaa lasten ja nuorten mielenterveyttä”
Joukkueurheilu edistää lasten kognitiivisia toimintoja
Liikuntaa pidetään yhtenä keinona edistää lasten aivojen terveyttä ja kognitiivisten toimintojen kehittymistä. Optimaalisesta liikkumisen määrästä tai tyypistä ei kuitenkaan ole vielä selvyyttä. Tuoreen hollantilaistutkimuksen mukaan erityisesti joukkuelajien harrastaminen 10–11-vuotiaana heijastui parempiin kognitiivisiin toimintoihin. Yang kumppaneineen tarkasteli 880 lapsen liikunnan ja kognitiivisten toimintojen välisiä yhteyksiä viiden vuoden seurannan aikana. Reippaan ja rasittavan liikkumisen määrää mitattiin kiihtyvyysmittarillaJatka lukemista ”Joukkueurheilu edistää lasten kognitiivisia toimintoja ”
Sydänterveys alkaa heiketä noin kymmenvuotiaana
Selkeästi havaittavissa olevat sydän- ja verisuonitautien oireet, kuten sydänkohtaukset, koskettavat pääasiassa aikuisia. Niiden juuret ovat kuitenkin lapsuudessa. Tuoreen tutkimuksen mukaan sydän- ja verisuoniterveyden heikkeneminen alkaa jo noin kymmenvuotiaana. Vaikka sukupuolten välillä ei havaittu merkittäviä eroja, poikien sydän- ja verisuoniterveys parani enemmän ennen kymmenen vuoden ikää. Tämän jälkeen poikien sydän- ja verisuoniterveys heikkenee nopeammin kuin tytöjen. Jatka lukemista ”Sydänterveys alkaa heiketä noin kymmenvuotiaana ”
HaapalaLAB 