Liikunta on yksi tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyn ja hoidon kulmakivistä. Vaikeus juurruttaa säännöllinen liikunta osaksi arkea voi kuitenkin vähentää liikunnan hyödynnettävyyttä. Tuoreessa katsauksessa tarkasteltiin evoluution näkökulmasta liikuntaan sitoutumista vaikeuttavia syitä. Yksi keskeinen selittäjä vaikuttaa olevan se, että ihmiset välttelevät luonnollisista syistä ylimääräistä liikkumista. MacDonald kumppaneineen käsitteli kuvailevassa katsauksessaan liikunnan tehokkuutta ja arkielämän vaikutusta tyypin 2Jatka lukemista ”Evoluutio voi selittää liikunnan välttelyä ”
Kirjoittaja-arkisto:Eero Haapala
Kohonnut kardiometabolinen riski lisää masennuksen, ahdistuksen ja stressin riskiä myöhemmin elämässä
Pitääkö sanonta ”terve sielu terveessä ruumissa” paikkansa? Tuore laaja väestöpohjainen tutkimus antaa vahvistusta fyysisen terveyden ja psyykkisen terveyden välisestä kiinteästä yhteydestä Tutkimuksessa kohonnut veren glukoosi- ja triglyseridi -pitoisuudet sekä matala HDL-kolesteroli-pitoisuus olivat yhteydessä korkeampaan riskiin sairastua masennukseen ja ahdistukseen sekä stressiin liittyviin häiriöihin. Chourpiliadis ja työtoverit tutkivat kardiometabolisten risktekijöiden yhteyttä psyykkisten sairauksien riskiin yli 200 000Jatka lukemista ”Kohonnut kardiometabolinen riski lisää masennuksen, ahdistuksen ja stressin riskiä myöhemmin elämässä”
Uhkaako ruutuaika lasten ja nuorten terveyttä?
Kautta aikojen uudet ”teknologiat” ovat aiheuttaneet pelkoa niiden haitallisuudesta lapsille ja nuorille. Esimerkiksi 1900-luvun alussa koulun pelättiin aiheuttavan ylikuormitusta lasten aivoille ja aiheuttavan hulluutta. Myöhemmin radion ajateltiin vievän lapset pois lukemisen parista. Nykyään lasten ja nuorten ruutuaika on yksi suurimmista huolenaiheista. Katsauksiin perustuvassa katsauksessa havaittiin, että ruutuajalla voi olla sekä negatiivisia että positiivisia yhteyksiä lastenJatka lukemista ”Uhkaako ruutuaika lasten ja nuorten terveyttä?”
Hyvä fyysinen kunto suojaa nuorta mielenterveyden ongelmilta
Mielenterveyden ongelmat ovat suuri yhteiskunnallinen haaste ja ne koskettavat jopa joka kolmatta nuorista. Vaikka hyvä fyysinen kunto on aikaisemmin yhdistetty parempaan fyysiseen terveyteen, nyt tuore laaja seurantatutkimus vahvistaa tutkimusnäyttöä fyysisen kunnon merkityksestä nuorten mielenterveydelle. Chiangin ja kumppaneiden tutkimuksessa seurattiin lähes kahta miljoonaa tutkimuksen alkutilanteessa 10-vuotiasta nuorta vähintään kolmen ja enintään yhdeksän vuoden ajan. TutkimuksessaJatka lukemista ”Hyvä fyysinen kunto suojaa nuorta mielenterveyden ongelmilta”
Laskeeko kohonnut verenpaine ilman hikiliikuntaa?
Kohonnut verenpaine koskettaa lähes joka toista yli 30-vuotiasta suomalaista. Verenpaineen liikuntahoitoon on perinteisesti suositeltu kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa, jonka on havaittu laskevan kohonneen verenpaineen omaavilla systolista verenpainetta keskimäärin kahdeksan elohopeamillimetriä (mmHg) ja diastolista verenpaineetta keskimäärin viisi mmHg. Kestävyysliikunnan lisääminen väestötasolla ei kuitenkaan ole helppoa. Tuoreen katsauksen havainnot isometrisen harjoittelun myönteisistä vaikutuksista verenpaineeseen voivatkin avata uusia mahdollisuuksia verenpainetaudinJatka lukemista ”Laskeeko kohonnut verenpaine ilman hikiliikuntaa?”
Lapset ja nuoret vähemmän alttiita liikunnan aiheuttamille lihasvaurioille kuin aikuiset
Sekä arkikokemuksen että tutkimuksen perusteella lapset ja nuoret pystyvät palautumaan aikuisia nopeammin maksimaalisistakin suorituksista. Tuoreen systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin tulosten perusteella yksi tätä eroa selittävä tekijä voi olla lasten aikuisia vähäisempi alttius liikunnan aiheuttamille lihasvaurioille. Fernandesin ja kumppaneiden tutkimuksessa vertailtiin lasten ja aikuisten lihasvoiman, lihaskivun ja kreatiinikinaasi-pitoisuuden muutoksia liikuntaharjoittelun jälkeen. Tulosten mukaan aikuisilla esiintyi merkittävästiJatka lukemista ”Lapset ja nuoret vähemmän alttiita liikunnan aiheuttamille lihasvaurioille kuin aikuiset”
Suorituskykyä voi ylläpitää monin tavoin
Liikuntaharjoittelu suunnitellaan usein parantamaan fyysistä suorituskykyä. Arjessa moni kuitenkin tuskailee esimerkiksi työkiireiden tai lapsiperhearjen aiheuttamista katkoista suunniteltuun ja säännölliseen harjoitteluun. Kuinka paljon harjoittelua tarvitaan ylläpitämään suorituskykyä katkojen aikana vai onko se edes mahdollista? Katsaustutkimuksen mukaan sekä kestävyyskuntoa että lihasvoimaa voidaan ylläpitää useita viikkoja hyvinkin pienellä määrällä harjoittelua, kunhan intensiteetti säilyy riittävän korkeana. Spieringin ja kumppaneidenJatka lukemista ”Suorituskykyä voi ylläpitää monin tavoin”
Onko ruutu paha ja liike hyvä?
Lapsista ja nuorista suuri osa viettää päivittäin useita tunteja ruutujen ääressä. Lisäksi alle puolet heistä liikkuu reippaasti suositusten mukaisesti vähintään tunnin päivässä. Ruutuajan, liikkumattomuuden ja huonon fyysisen kunnon sanotaan usein lisäävän lasten ja nuorten masennusoireilua ja heikentävän oppimista. Onko liikunta tosiaan avain onneen ja voiko ruutuajan vähentäminen ratkaista oppimisen haasteita? Liikunnan ja ruutuajan vaikutus lastenJatka lukemista ”Onko ruutu paha ja liike hyvä?”
Erityisesti kestävyysliikunta muokkaa sydämen toimintaa
Vaikka liikunnan tiedetään vaikuttavan positiivisesti sydämen ja verenkiertoelimistön terveyteen, liikunnan eri muotojen vaikutuksista sydämeen on yllättävän vähän tietoa. Tuoreessa tutkimuksessa vain kestävyysharjoittelu suurensi sydämen vasemman kammion massaa, vasemman eteisen tilavuutta ja sydämen diastolista toimintaa eli tehokkaampaa sydämen rentoutumista ja täyttymistä diastolisen vaiheen aikana. Greenin ja kumppaneiden tutkimuksessa tarkasteltiin satunnaistetussa ristikkäistutkimuksessa, miten 12 viikon kestävyysharjoittelu jaJatka lukemista ”Erityisesti kestävyysliikunta muokkaa sydämen toimintaa”
Liikkuminen tukee mielenterveyttä myös lapsilla ja nuorilla, joilla on neurologisinen kehityksen häiriö
Liikuntaa voidaan pitää yhtenä keinona ehkäistä ja hoitaa mielenterveyden ongelmia lapsilla ja nuorilla. Mielenterveyden ongelmat ovat kasvava haaste lasten ja nuorten hyvinvoinnille ja niiden yleisuus on korkea lapsilla ja nuorilla, joilla on neurologisen kehityksen häiriö. Liikunnalla näyttäisi kuitenkin olevan positiivinen vaikutus mielenterveyteen myös lapsilla ja nuorilla, joilla on neurologisen kehityksen häiriö. Liun ja työtovereiden yliJatka lukemista ”Liikkuminen tukee mielenterveyttä myös lapsilla ja nuorilla, joilla on neurologisinen kehityksen häiriö”
Liikuntalabra #26:
Missä vaiheessa harjoitustaukoa lihasmassa ja voimatasot alkavat laskea? Miten ylläpitää lihasmassaa ja voimatasoja harjoitustauon aikana. Mikä on lihasmuisti ja miten se liittyy lihasmassan ja voimatasojen ylläpitoon tai niiden takaisin hankkimiseen? Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Vieraana on aihetta väitöskirjassaan tutkiva Eeli Halonen. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti liikuntafysiologista ja fysiikkavalmennuksestaJatka lukemista ”Liikuntalabra #26:”
Voiko venyttelemällä tulla voimakkaaksi?
Venyttelyä käytetään yleensä lisäämään liikelaajuuksia, mutta aika ajoin mediassa nousee esiin väitteitä, että venyttely voi kohottaa kuntoa jopa enemmän kuin muu harjoittelu. Yksittäisissä tutkimuksissa venyttelyn onkin havaittu jossain määrin parantavan lihasvoimaa sekä lisäävän lihasmassaa. Tuore meta-analyysi veti olemassa olevan tutkimustiedon yhteen. Tulosten perusteella venyttelyllä voi olla pieni positiivinen vaikutus maksimivoimaan sekä lihasmassaan. Warneken ja työtovereidenJatka lukemista ”Voiko venyttelemällä tulla voimakkaaksi?”
Futucast: Näin ruoka ja liikunta vaikuttaa aivoihin
Podcastissa keskusteltiin miten liikunta ja ravinto vaikuttaa lasten kehitykseen. Mikä on oikeanlainen ruokavalio? Miksi leikki on erityisen tärkeää lasten mielenterveyden kannalta? Onko somen haittoja nuorille liioiteltu tai aliarvioitu? Kuuntele jakso täältä
Liikuntatieteellisen tiedekunnan publiikki
Liikuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneille maistereille järjestettiin 7.6.2024 valmistumisjuhla, publiikki, johon saivat osallistua kaikki vuoden 2024 aikana tutkinnon suorittaneet. Tilaisuuteen toivotettiin tervetulleiksi myös valmistuneiden perheenjäseniä ja ystäviä sekä tiedekunnan henkilökunta, erityisesti publiikkiin osallistuvien graduohjaajat. Itselläni oli kunnia välittää tiedekunnan tervehdys uusille maistereillemme. Tässä puhe suunnilleen sellaisena kuin sen kertoilin. Puhe Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan publiikissa 2024 –Jatka lukemista ”Liikuntatieteellisen tiedekunnan publiikki”
Podcast #25 Edistääkö saunominen palautumista? – Essi Ahokas (LitM)
Miten saunaa voi hyödyntää palautumisen edistämisessä? Mitkä ovat suurimmat eri palautumismenetelmiin liittyvät myytit? Mitä tiedetään kuumaan perustuvien palautumismenetelmien vaikutusmekanismeista? Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti fysiikkavalmennuksesta ja palautumisesta kiinnostuneille. Vieraana on kuumaan perustuvia palautumismenetelmiä tutkiva väitöskirjatutkija Essi Ahokas Jyväskylän yliopistosta. Jos työskentelet fysiikkavalmentajana, liikunnanohjaajana, voima- taiJatka lukemista ”Podcast #25 Edistääkö saunominen palautumista? – Essi Ahokas (LitM)”
Paikallaanolo kuormittaa nuoren sydäntä – Reippaalla ja rasittavalla liikunnalla ehkäistään sydänsairauksia
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan runsas paikallaanolo ja vähäinen liikunta lapsuudesta saakka kuormittavat sydäntä nuoruudessa. Korkea sydämen kuormitus ennustaa sydämen vajaatoimintaa ja muita sydänsairauksia. Tulosten valossa erityisesti reippaan ja rasittavan liikunnan lisääminen lapsuudesta alkaen on tärkeää sydämen toimintahäiriöiden ennaltaehkäisemiseksi. Tutkimuksessamme seurattiin 153 nuoren paikallaanolon ja liikunnan määrää lapsuudesta nuoruuteen kahdeksan vuoden ajan. Tutkimus osoitti, että runsasJatka lukemista ”Paikallaanolo kuormittaa nuoren sydäntä – Reippaalla ja rasittavalla liikunnalla ehkäistään sydänsairauksia ”
Parantunut itsetunto selittää liikunnan ja mielenterveyden positiivista yhteyttä
Nuoruus on nopeaa aivojen ja sosiaalisen käyttäytymisen kehittymisen aikaa. Nämä nopeat muutokset altistavat nuoret myös mielenterveyden ongelmille. Tuoreen tutkimuksen mukaan lapsuudessa säännöllisesti urheiluharrastuksiin osallistuneilla oli vähemmän mielenterveyden ongelmia, kuten masennus- ja ahdistusoireita, nuoruudessa. Parempi itsetunto välitti urheiluharrastuksen ja mielenterveyden välistä yhteyttä. Rodriguez-Ayllonin ym. tutkimukseen osallistui yli 4000 lasta, joita seurattiin kuudesta ikävuodesta 13 ikävuoteen. LiikuntaaJatka lukemista ”Parantunut itsetunto selittää liikunnan ja mielenterveyden positiivista yhteyttä”
Luustoa kuormittava liikunta vähenee nuoruudessa, jolloin sitä erityisesti tarvittaisiin
Tutkimuksessamme on ensimmäistä kertaa selvitetty luuliikunnan eli luustoa vahvistavan liikunnan määrän muutoksia nuoruudessa. Tutkimus osoitti luuliikunnan määrän vähenevän nuoruudessa. Eniten luuliikunta vähenee huonokuntoisimmilla nuorilla. Luustoa vahvistava liikunta lapsuudessa ja nuoruudessa on välttämätöntä vahvan ja terveen luuston edistämisessä ja ylläpitämisessä. Tutkimuksessa tarkasteltiin luuliikunnan muutoksia kolmen vuoden tutkimusjakson aikana nuorilla, jotka olivat keskimäärin 11-vuotiaita tutkimuksen alkaessa. VaikkaJatka lukemista ”Luustoa kuormittava liikunta vähenee nuoruudessa, jolloin sitä erityisesti tarvittaisiin ”
Kestävyyskunnon mittarit ennustavat lasten aivoterveyttä eri tavoin
Hyvää kestävyyskuntoa pidetään yhtenä parhaimpana lapsuuden terveyden mittareista. Se on yhdistetty usein myös parempaan koulumenestykseen ja toiminnanohjaukseen sekä suurempaan aivojen tilavuuteen. Kestävyyskuntoa on kuitenkin tutkittu hyvin kapeasti ja usein menetelmillä, jotka eivät kuvaa optimaalisesti kestävyyskuntoa. Tuoreen Jyväskylän yliopiston ja espanjalaisen Granadan yliopiston tutkimuksen perusteella erityisesti 20-metrin viivajuoksutestin avulla mitattu suorituskyky oli yhteydessä useaan eri aivoterveyttäJatka lukemista ”Kestävyyskunnon mittarit ennustavat lasten aivoterveyttä eri tavoin”
Liikunta- ja urheiluharrastus edistää nuorten luuston terveyttä
Luusto kehittyy voimakkaasti lapsuudessa ja nuoruudessa. Luuston vahvistaminen lapsuuden ja nuoruuden aikana on tärkeää esimerkiksi osteoporoosin ehkäisyssä myöhemmällä iällä. Tuoreessa tutkimuksessamme erityisesti liikunta- ja urheiluharrastukseen osallistuminen lapsuudesta alkaen heijastui suurempaan luun mineraalipitoisuuteen nuoruudessa. Tutkimuksessa seurattiin alakouluikäisten lasten liikunnan, paikoillaanolon, ruutuajan ja unen määrää sekä luuston mineraalipitoisuutta ja lihasmassaa kahdeksan vuoden ajan. Luuston mineraalipitoisuus nuoruudessa oliJatka lukemista ”Liikunta- ja urheiluharrastus edistää nuorten luuston terveyttä”
HaapalaLAB 