Teksti julkaistu aikaisemmin Jyväskylän yliopiston sivuilla. Liikuntalääketieteen yliopistonlehtori Eero Haapala tutkii lasten ja nuorten elintapojen ja terveyden yhteyksiä ja johtaa tutkimusryhmää Jyväskylän yliopistossa. Tutkimusten painopiste on liikunnan ja ravitsemustekijöiden vaikutuksissa. Haapala sanoo, että liikunta luo oppimista tukevan neurobiologisen ympäristön. Kaikki liikunnallisuus ei kuitenkaan näy mitattavina hyötyinä kaikkien lasten ja nuorten oppimisessa. Parhaimmillaan esimerkiksi liikunnan lisääminen koulupäiviin voiJatka lukemista ”Liikunta aktivoi aivoja”
Avainsana-arkisto:aivot
Liikunnan, ruokavalion ja valtimoiden toiminnallisuuden vaikutus nuorten aivojen toimintaan
Paavo Nurmen säätiön tukee tutkimukstamme laajalla rintamalla. Teksti julkaistu alunperin säätiön sivuilla. Liikunnalla ja ruokavalion laadulla on merkitystä aivoterveyden kehittymisessä ja opinnoissa menestymisessä. Suuri osa nykynuorista liikkuu liian vähän. Lisäksi nuorten ruokavalio sisältää usein runsaasti tyydyttyneitä rasvoja ja nopeita hiilihydraatteja, kuten sokereita. Aivot ovat herkkä elin. Puutteellinen verenkierto ja sydänterveys altistavat aivot ajan mittaan pienille,Jatka lukemista ”Liikunnan, ruokavalion ja valtimoiden toiminnallisuuden vaikutus nuorten aivojen toimintaan”
Futucast: Näin ruoka ja liikunta vaikuttaa aivoihin
Podcastissa keskusteltiin miten liikunta ja ravinto vaikuttaa lasten kehitykseen. Mikä on oikeanlainen ruokavalio? Miksi leikki on erityisen tärkeää lasten mielenterveyden kannalta? Onko somen haittoja nuorille liioiteltu tai aliarvioitu? Kuuntele jakso täältä
Lapsen fyysinen kunto ennustaa pikkuaivojen kokoa nuoruudessa
Fyysinen kunto on yhteydessä lasten ja nuorten pikkuaivojen kokoon, osoittaa Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistojen tuore tutkimus. Lapsuudesta alkaen ketterämmillä, nopeammilla ja voimakkaammilla nuorilla oli suurempi harmaan aineen tilavuus tiedonkäsittelyyn ja erityisesti työmuistiin liittyvässä pikkuaivojen Crus I -lohkossa. Pikkuaivot kasvavat huomattavasti nuoruudessa ja ovat tärkeät tiedonkäsittelylle ja oppimiselle. Pikkuaivojen ja fyysisen kunnon välisistä yhteyksistä nuorilla onJatka lukemista ”Lapsen fyysinen kunto ennustaa pikkuaivojen kokoa nuoruudessa”
Säännöllinen liikunta tehokkainta aivoterveyden ylläpidossa
Liikunnalla on keskeinen osa sydän- ja verisuoni-, aineenvaihdunta- ja tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien ehkäisyä ja hoitoa. Sen merkityksestä aivoterveydelle koko elämänkaaren varrella kertyy koko ajan uutta tietoa. Mahdollisista herkkyyskausista, jolloin liikunta olisi erityisen hyödyllistä, tai liikunnan vaikutusmekanismeista, tiedetään kuitenkin vielä verrattain vähän. Kolmenkymmenen vuoden seurantatutkimuksen mukaan runsaampi liikunta missä aikuisuuden vaiheessa tahansa on yhteydessä parempaanJatka lukemista ”Säännöllinen liikunta tehokkainta aivoterveyden ylläpidossa”
Sosiaalisen median käyttö muokkaa nuorten aivoja
Sosiaalinen media on läsnä lähes kaikkien kännyköissä, mikä mahdollistaa ympärivuorokautisen sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä ärsyketulvan. Sosiaaliseen mediaan liittyy usein tarve seurata ja tarkistaa uusien päivitysten, kommenttien ja tykkäysten tila. Sosiaalisen median käytöllä on ajateltu jo pitkään vaikuttavan haitallisesti lasten ja nuorten kehitykseen. Tuoreessa aivotutkimuksen menetelmiä hyödyntäneessä tutkimuksessa sosiaalista median käyttö näyttää todella muovaavan nuorten aivojen kehitystä. Jatka lukemista ”Sosiaalisen median käyttö muokkaa nuorten aivoja”
Hyvät motoriset taidot, lukeminen ja soittoharrastus ennustavat parempia kognitiivisia taitoja lapsuudesta nuoruuteen
Kognitiiviset taidot ovat keskeisiä sosiaalisen vuorovaikutuksen, ympäristöön sopeutumisen ja oppimisen kannalta. Useat eri tekijät aina raskausaikaisista tekijöistä voivat vaikuttaa lasten ja nuorten kognitiivisten taitojen kehittymiseen. Tuoreen tutkimuksemme mukaan hyvät motoriset taidot, soittoharrastus, kohtuullinen tietokoneen käyttö sekä erityisesti runsaampi lukeminen ennustivat parempia kognitiivisia taitoja lapsuudesta nuoruuteen. Tutkimuksessamme tarkasteltiin 29:n eri tekijän yhteyksiä kognitiivisiin taitoihin lapsuudesta nuoruuteenJatka lukemista ”Hyvät motoriset taidot, lukeminen ja soittoharrastus ennustavat parempia kognitiivisia taitoja lapsuudesta nuoruuteen”
Juho Vainion säätiön suur-apuraha lasten ja nuorten aivojen ja valtimoiden tutkimukseen
Juho Vainion säätiö myönsi tutkimusryhmällemme säätiön suurapurahan. Apurahan turvin tutkimme ja syvennämme tietoutta liikunnan, paikoillaanolon ja ravitsemuksen yhteyksistä aivojen ja valtimoiden terveyteen lapsilla ja nuorilla. Tutkimusaihe on merkittävä, sillä lapset ja nuoret viettävät suurimman osan päivästään istuen ja vain harva liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Lisäksi lasten ja nuorten ruokavalio sisältää usein liikaa sokeria sekä tyydyttyneitäJatka lukemista ”Juho Vainion säätiön suur-apuraha lasten ja nuorten aivojen ja valtimoiden tutkimukseen”
Motoriset taidot ovat positiivisesti yhteydessä nuorten matemaattiseen osaamiseen
Motorisesti taitavien ja lihaskunnoltaan parempien nuorten matemaattiset taidot ovat paremmalla tasolla kuin motoriikaltaan heikompien ja huonokuntoisempien nuorten. Näitä yhteyksiä näyttäisi selittävän motorisesti taitavien ja parempikuntoisten nuorten parempi työmuisti. Syväojan ja työtoverien tutkimuksessa tarkasteltiin motoristen taitojen, lihaskunnon, kestävyyskunnon ja liikunnan yhteyksiä matemaattiseen osaamiseen 311:lla iältään 12–17-vuotiaalla nuorella. Erityisesti he olivat kiinnostuneita siitä, välittävätkö kognitiiviset toiminnot näitäJatka lukemista ”Motoriset taidot ovat positiivisesti yhteydessä nuorten matemaattiseen osaamiseen”
HaapalaLAB 