Lasten ja nuorten elintavat, kuten liikkumattomuus ja epäterveellinen ruokavalio, kasaantuvat usein samoille henkilöille. Tästä huolimatta tutkimuksissa tarkastellaan usein vain yhtä elintapatekijää kerrallaan. Tuore katsaustutkimus toi esiin, että lapsilla ja nuorilla, joille kasaantui useampia epäterveellisiä elintapoja, oli suurempi ylipainon, lihavuuden ja metaboliselle oireyhtymän ja mielenterveyden ongelmien riski. Alosaimin ja hänen työtoveriensa tarkastelivat järjestelmällisessä, 53 tutkimukseen perustuvassaJatka lukemista ”Lasten ja nuorten ryvästyvät elintavat heijastuvat terveyteen”
Avainsana-arkisto:diabetes
Hyväkään fyysinen kunto ei suojaa lasta ylipainon aiheuttamalta matala-asteiselta tulehdukselta
Yleistynyt lapsuuden ylipaino on johtanut kasvaneeseen pitkittyneen matala-asteisen tulehduksen esiintyvyyteen lapsuudesta alkaen. Pitkittynyt matala-asteinen tulehdus johtaa insuliiniresistenssiin ja valtimoiden toiminnan häiriöihin sekä edistää valtimoiden ahtautumista. Vaikka ylipaino on keskeisin matala-asteisen tulehduksen tasoa määrittävä tekijä, hyvän fyysisen kunnon on ajateltu suojaavan ylipainon haitallisilta terveysvaikutuksilta. Tuoreessa tutkimuksessamme kuitenkin havaitsimme, että hyväkään fyysinen kunto ei vähennä matala-asteista tulehdustaJatka lukemista ”Hyväkään fyysinen kunto ei suojaa lasta ylipainon aiheuttamalta matala-asteiselta tulehdukselta”
Hyvä kestävyyskunto ei suojaa lapsia metaboliselta oireyhtymältä
Matalaa kestävyyskuntoa on usein pidetty ylipainoa ja lihavuutta tärkeämpänä riskitekijänä metaboliselle oireyhtymälle. Tuoreen tutkimuksemme mukaan kestävyyskunto ei kuitenkaan eroa lapsilla huolimatta suurista eroista metabolisen oireyhtymän riskitekijöiden. Nämä tulokset lapsilla olivat melko toistettavia myös aikuisilla, joilla kestävyyskunnon merkitys metabolisen oireyhtymän riskitekijänä väheni huomattavasti, kun kehon koko ja koostumus otettiin asianmukaisesti huomioon. Tulostemme perusteella erot kehon rasvakudoksenJatka lukemista ”Hyvä kestävyyskunto ei suojaa lapsia metaboliselta oireyhtymältä”
Fyysinen kunto ei ehkä suojaakaan metaboliselta oireyhtymältä
Fyysistä kuntoa on usein pidetty jopa ylipainoa ja lihavuutta merkittävämpänä terveyden kuvaajana. Nykytiedon valossa matalan fyysisen kunnon merkitystä metabolisen oireyhtymän vaaratekijänä on liioiteltu. Tutkimusten mukaan erot kehon rasvakudoksen määrässä selittävät useissa aikaisemmissa tutkimuksissa havaitut yhteydet fyysisen kunnon ja metabolisen oireyhtymän välillä. Kattavin tutkimusnäyttö löytyy kestävyyskunnon ja metabolisen oireyhtymän välisistä yhteyksistä. Parempi kenttätesteillä, kuten esimerkiksi MOVE-mittauksistaJatka lukemista ”Fyysinen kunto ei ehkä suojaakaan metaboliselta oireyhtymältä”
Liikkuminen vaikuttaa lasten kardiometaboliseen terveyteen – mutta ei se silti ihan yksinkertaista ole!
Aikuisilla kliinisen muotonsa saavilla verenkiertoelimistön ja aineenvaihdunnan sairauksilla, kuten tyypin 2 diabeteksella ja sepelvaltimotaudilla, on juurensa jo lapsuudessa. Näiden sairauksien kehittyminen vie siis paljon aikaa ja mikäli kardiometabolisten riskitekijöiden tasojen heikentymistä voidaan ehkäistä lapsuudessa, sairauksien kliinisten muotojen puhkeamista voidaan jopa ehkäistä tai ainakin siirtää vuosilla eteenpäin. Ylipaino ja lihavuus Ylipaino ja lihavuus ja erityisesti niihinJatka lukemista ”Liikkuminen vaikuttaa lasten kardiometaboliseen terveyteen – mutta ei se silti ihan yksinkertaista ole!”
Liikkumista metabolisen oireyhtymän ehkäisyyn lapsuudesta alkaen?
Metabolinen oireyhtymä on merkittävä riski useille kroonisille kansansairauksille (katso edellinen artikkeli metabolisesta oireyhtymästä). Liikkumisen suositusten mukaan lasten ja nuorten tulisi liikkua seitsemisen tuntia viikossa reippaasti ja vähintään kolmesti viikossa liikkumisen pitäisi olla hyvin hengästyttävää ja rasittavaa. Tämän lisäksi viikkoon tulisi mahduttaa lihaksiston ja luuston terveyttä edistävää liikkumista vähintään kolmesti. Tutkimusten mukaan harva lapsi ja nuoriJatka lukemista ”Liikkumista metabolisen oireyhtymän ehkäisyyn lapsuudesta alkaen?”
Metabolinen oireyhtymä lapsilla ja nuorilla
Metabolisella oireyhtymällä tarkoitetaan aineenvaihdunnan ja sydämen ja verenkiertoelimistön sairauksien vaaratekijöiden kasautumista yhdelle henkilölle. Lapsuudessa alkanut metabolinen oireyhtymä lisää riskiä useille kroonisille kansansairauksille kuten tyypin 2 diabetekselle, ateroskleroottisille valtimotaudeille ja muistisaurauksille myöhemmin elämässä. Syitä metabolisen oireyhtymän synnylle ovat epäterveelliset elintavat kuten vähäinen liikunnan määrä, epäterveellinen ruokavalio sekä riittämätön uni. Näiden tekijöiden vaikutuksia voivat kuitenkin muovata esimerkiksiJatka lukemista ”Metabolinen oireyhtymä lapsilla ja nuorilla”
Voimaharjoittelua lasten ja nuorten kardiometabolisen terveyden tueksi – ehkä, ehkä ei
Voimaharjoittelu on tehokas ja turvallinen liikuntamuoto, jolla voidaan tukea lihasvoiman ja motoristen taitojen kehittymistä ja ehkäistä liikuntavammoja. Aikuisilla voimaharjoittelun on havaittu vähentävän kardiometabolisten sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, vaaraa. Se, voidaanko voimaharjoittelulla vaikuttaa lasten ja nuorten kardiometaboliseen terveyteen, on kuitenkin epäselvää. Aiheesta on viime vuosina julkaistu useampikin katsaus. Näissä katsauksissa voimaharjoittelulla ei ole havaittu selkeääJatka lukemista ”Voimaharjoittelua lasten ja nuorten kardiometabolisen terveyden tueksi – ehkä, ehkä ei”
Kestävyyskunnon nousu ja tuho kardiometabolisen terveyden kuvaajana
Matala maksimaalinen hapenottokyky mainitaan usein yhtenä voimakkaimpana suurentuneen sydämen ja verisuonitautien sekä aineenvaihdunnan sairauksien riskitekijänä. Maksimaalinen hapenottokyky kuvaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kykyä kuljettaa happea liikunnan aikana työskenteleville lihaksille ja näiden lihasten kykyä käyttää happea energiantuotannossa. Tuoreen tutkimuksemme mukaan maksimaalinen hapenottokyky ei kuitenkaan ollut yhteydessä metabolisen oireyhtymän osatekijöihin ylipainoisilla tai lihavilla aikuisilla. Tutkimuksessamme tarkasteltiin polkupyöräergometrillä toteutetunJatka lukemista ”Kestävyyskunnon nousu ja tuho kardiometabolisen terveyden kuvaajana”
HOT OFF THE PRESS: Terveellinen 24 tuntia sisältää liikkumista, vähän ruutuaikaa ja sopivasti unta
Koska vuorokaudessa on 24 tuntia, ei terveyden ja hyvinvoinnin kannalta ole samantekevää, mihin nuo tunnit käyttää. 24 tunnin liikumisen suositusten mukaan lasten tulisi liikkua reippaasti vähintään tunti päivässä, viettää ruuduillaan alle kaksi tuntia päivässä ja nukkua 9-11 tuntia yössä. Tuoreen tutkimuksemme mukaan lapsilla, jotka noudattivat näitä suosituksia, oli terveempi kardiometabolinen riskiprofiili kuin muilla lapsilla. LeppäsenJatka lukemista ”HOT OFF THE PRESS: Terveellinen 24 tuntia sisältää liikkumista, vähän ruutuaikaa ja sopivasti unta”
Sydäntautien ehkäisyn aloittamisessa ei alaikärajaa
Verenkiertoelimistön sairauksien ennaltaehkäisy on yksi terveydenedistämishankkeiden keskeisimpiä tavoitteita ympäri maailmaa – mutta koska verenkiertoelimistön sairauksien ennaltaehkäisy tulisi aloittaa? D’Ascenci ja työtovereineen pitää katsauksessaan tärkeänä ensinnäkin äidin raskaudenaikaista liikuntaa ja tupakoimattomuutta, raskausdiabeteksen ehkäisyä ja vauvaiän imetystä. Näiden lisäksi lapsuuden runsas reipas ja rasittava fyysinen aktiivisuus ja terveellinen ruokavalio muodostavat hyvän pohjan verenkiertoelimistön terveydelle lapsuudesta saakka. IhanteellinenJatka lukemista ”Sydäntautien ehkäisyn aloittamisessa ei alaikärajaa”
HaapalaLAB 