Välillä aikuistutkimusta, mutta kiinnostavaa sellaista. Liikunnan ja saunomisen yhdistäminen kannattaa. Uuden tutkimuksemme mukaan liikunta ja saunominen vähentää valtimotautien riskiä parantamalla kestävyyskuntoa ja laskemalla verenpainetta ja kolesterolitasoja. Vaikutukset näihin valtimosairauksien riskitekijöihin olivat suurempia, kuin liikunnalla yksinään. Koska valtimotaudit ovat merkittävin toimintakyvyn heikentäjä ja ennenaikaisten kuolemien aiheuttaja Suomessa, valtimotautien aiheuttaman kansanterveydellisen ja -taloudellisen taakan vuoksi niiden ehkäisyäJatka lukemista ”Hot off the press: Saunominen tehostaa liikunnan terveysvaikutuksia”
Avainsana-arkisto:fyysinen aktiivisuus
Liikkuminen vaikuttaa lasten kardiometaboliseen terveyteen – mutta ei se silti ihan yksinkertaista ole!
Aikuisilla kliinisen muotonsa saavilla verenkiertoelimistön ja aineenvaihdunnan sairauksilla, kuten tyypin 2 diabeteksella ja sepelvaltimotaudilla, on juurensa jo lapsuudessa. Näiden sairauksien kehittyminen vie siis paljon aikaa ja mikäli kardiometabolisten riskitekijöiden tasojen heikentymistä voidaan ehkäistä lapsuudessa, sairauksien kliinisten muotojen puhkeamista voidaan jopa ehkäistä tai ainakin siirtää vuosilla eteenpäin. Ylipaino ja lihavuus Ylipaino ja lihavuus ja erityisesti niihinJatka lukemista ”Liikkuminen vaikuttaa lasten kardiometaboliseen terveyteen – mutta ei se silti ihan yksinkertaista ole!”
Liikkumista metabolisen oireyhtymän ehkäisyyn lapsuudesta alkaen?
Metabolinen oireyhtymä on merkittävä riski useille kroonisille kansansairauksille (katso edellinen artikkeli metabolisesta oireyhtymästä). Liikkumisen suositusten mukaan lasten ja nuorten tulisi liikkua seitsemisen tuntia viikossa reippaasti ja vähintään kolmesti viikossa liikkumisen pitäisi olla hyvin hengästyttävää ja rasittavaa. Tämän lisäksi viikkoon tulisi mahduttaa lihaksiston ja luuston terveyttä edistävää liikkumista vähintään kolmesti. Tutkimusten mukaan harva lapsi ja nuoriJatka lukemista ”Liikkumista metabolisen oireyhtymän ehkäisyyn lapsuudesta alkaen?”
Rasvamaksaa vastaan rasittavalla liikunnalla
Rasvamaksa on yleisin maksasairaus. Lasten ja nuorten ylipainon yleistymisen seurauksena maksan rasvoittuminen on lisääntynyt myös heillä. Tuoreen tutkimuksen mukaan rasittavaa fyysistä aktiivisuutta sisältävä liikkuminen vähentää maksan rasvaa ylipainoisilla nuorilla. Pelkkää kevyt tai kohtuukuormitteinen fyysinen aktiivisuus ei tähän riitä. Gonzales-Ruiz ja työtoverit jakoivat nuoret neljään ryhmään, joista yksi toimi kontrolliryhmänä ja osallistui vain koulun pakolliselle viikoittaiselleJatka lukemista ”Rasvamaksaa vastaan rasittavalla liikunnalla”
Juho Vainion säätiön suur-apuraha lasten ja nuorten aivojen ja valtimoiden tutkimukseen
Juho Vainion säätiö myönsi tutkimusryhmällemme säätiön suurapurahan. Apurahan turvin tutkimme ja syvennämme tietoutta liikunnan, paikoillaanolon ja ravitsemuksen yhteyksistä aivojen ja valtimoiden terveyteen lapsilla ja nuorilla. Tutkimusaihe on merkittävä, sillä lapset ja nuoret viettävät suurimman osan päivästään istuen ja vain harva liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Lisäksi lasten ja nuorten ruokavalio sisältää usein liikaa sokeria sekä tyydyttyneitäJatka lukemista ”Juho Vainion säätiön suur-apuraha lasten ja nuorten aivojen ja valtimoiden tutkimukseen”
Luuston terveys luodaan lapsuudessa ja nuoruudessa
Elämäntapatekijät selittävät 20–40 % luumassasta. Suurin osa luumassasta rakentuu lapsuuden ja nuoruuden aikana. Siksi luuston terveyttä edistävien elintapojen optimointi elämänkaaren alkupäässä on ensisijaisen tärkeää myös myöhemmän luunterveyden parantamiseksi ja osteoporoosiriskin vähentämiseksi. Kansainvälisen osteoporoosisäätiön tieteellisen julkilausuman mukaan luuliikunnan lisääminen ja kalsiumin ja D-vitamiinin riittävän saannin turvaaminen erityisesti lapsuuden ja nuoruuden aikana tukee luunterveyttä koko elämänkaaren ajan.Jatka lukemista ”Luuston terveys luodaan lapsuudessa ja nuoruudessa”
HOT OFF THE PRESS: Terveellinen 24 tuntia sisältää liikkumista, vähän ruutuaikaa ja sopivasti unta
Koska vuorokaudessa on 24 tuntia, ei terveyden ja hyvinvoinnin kannalta ole samantekevää, mihin nuo tunnit käyttää. 24 tunnin liikumisen suositusten mukaan lasten tulisi liikkua reippaasti vähintään tunti päivässä, viettää ruuduillaan alle kaksi tuntia päivässä ja nukkua 9-11 tuntia yössä. Tuoreen tutkimuksemme mukaan lapsilla, jotka noudattivat näitä suosituksia, oli terveempi kardiometabolinen riskiprofiili kuin muilla lapsilla. LeppäsenJatka lukemista ”HOT OFF THE PRESS: Terveellinen 24 tuntia sisältää liikkumista, vähän ruutuaikaa ja sopivasti unta”
Avoin luokkatila voi tukea koulusitoutuneisuutta, mutta oppituntien aikainen liikunta ei
Teksti: Jani Hartikainen, LitM, väitöskirjatutkija, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. jani.p.hartikainen@jyu.fi; +358406260393; Twitter: @JpHartikainen Viimeisimmän perusopetuksen opetussuunnitelman myötä perinteisiä luokkahuoneita on korvattu yhä enemmän avoimilla ja joustavilla tila- ja kalusteratkaisuilla. Näiden tila- ja kalusteratkaisujen ajatellaan tukevan itseohjautuvaa oppimista, oppilaiden välistä vuorovaikutusta, yhteistyötä sekä tukevan fyysisesti aktiivista koulupäivää. Näin avoimet tilat voivat tukea oppilaiden sitoutumista koulunkäyntiä kohtaan.Jatka lukemista ”Avoin luokkatila voi tukea koulusitoutuneisuutta, mutta oppituntien aikainen liikunta ei”
Motoriset taidot ovat positiivisesti yhteydessä nuorten matemaattiseen osaamiseen
Motorisesti taitavien ja lihaskunnoltaan parempien nuorten matemaattiset taidot ovat paremmalla tasolla kuin motoriikaltaan heikompien ja huonokuntoisempien nuorten. Näitä yhteyksiä näyttäisi selittävän motorisesti taitavien ja parempikuntoisten nuorten parempi työmuisti. Syväojan ja työtoverien tutkimuksessa tarkasteltiin motoristen taitojen, lihaskunnon, kestävyyskunnon ja liikunnan yhteyksiä matemaattiseen osaamiseen 311:lla iältään 12–17-vuotiaalla nuorella. Erityisesti he olivat kiinnostuneita siitä, välittävätkö kognitiiviset toiminnot näitäJatka lukemista ”Motoriset taidot ovat positiivisesti yhteydessä nuorten matemaattiseen osaamiseen”
Sydäntautien ehkäisyn aloittamisessa ei alaikärajaa
Verenkiertoelimistön sairauksien ennaltaehkäisy on yksi terveydenedistämishankkeiden keskeisimpiä tavoitteita ympäri maailmaa – mutta koska verenkiertoelimistön sairauksien ennaltaehkäisy tulisi aloittaa? D’Ascenci ja työtovereineen pitää katsauksessaan tärkeänä ensinnäkin äidin raskaudenaikaista liikuntaa ja tupakoimattomuutta, raskausdiabeteksen ehkäisyä ja vauvaiän imetystä. Näiden lisäksi lapsuuden runsas reipas ja rasittava fyysinen aktiivisuus ja terveellinen ruokavalio muodostavat hyvän pohjan verenkiertoelimistön terveydelle lapsuudesta saakka. IhanteellinenJatka lukemista ”Sydäntautien ehkäisyn aloittamisessa ei alaikärajaa”
Liikkumisen lisääminen ja paikoillaanolon vähentäminen edistää nuorten mielenterveyttä
Liikunnan lisääminen ja paikoillaanolon vähentäminen voi edistää nuorten mielenterveyttä. Liikunnan ja paikoillaanolon merkitys lasten mielenterveyteen puolestaan ei ollut selvä. Havainnoivat tutkimuksen tukevat myös käsitystä, että liikkumisen lisääminen ja paikoillaanolon vähentäminen edistää sekä lapsen että nuorten mielenterveyttä. Rodriguez-Ayllon ja työtoverien järjestelmälliseen katsaukseen sisällytettiin yhteensä 114 tutkimusta, joista neljä oli satunnaistettuja ja kontrolloituja interventiotutkimuksia, 14 satunnaistamattomia, muttaJatka lukemista ”Liikkumisen lisääminen ja paikoillaanolon vähentäminen edistää nuorten mielenterveyttä”
Fyysinen suorituskyky ei näy lasten ja nuorten selkäkivuissa
Selkäkivut ovat verrattain yleinen vaiva jo lapsilla ja nuorilla. Vaikka fyysinen suorituskyky on keskeinen tekijä fyysisesti aktiivisessa ja toimintakykyisessä kasvussa, Noll’in ja työtovereiden järjestelmällisessä katsausartikkelissa fyysinen suorituskyvyn yhteydet 6–19-vuotiaiden lasten ja nuorten selkäkipuihin olivat hyvin heikkoja. Tutkimuksessa kuitenkin todettiin, että parempi vartalon ojentajien lihaskestävyys näyttäisi liittyvän vähäisempiin selkäkipuoireisiin tutkimusnäytön ollessa kohtalaista. Vaikka suurin osa fyysisenJatka lukemista ”Fyysinen suorituskyky ei näy lasten ja nuorten selkäkivuissa”
HaapalaLAB 