Maksimaalinen hapenottokyky on keskeinen kestävyyskunnon, toimintakyvyn ja sydän- ja verenkiertoelimistön terveyden mittari. Aikuisilla kestävyysharjoittelu parantaa maksimaalista hapenottokyä keskimäärin noin 15 prosenttia, mutta lapsilla hapenottokyvyn harjoitettavuus näyttäisi olevan paljon pienempi. Tuore tutkimus osoitti harjoittelun parantavan lasten maksimaalista hapenottokykyä alle yhdeksän prosenttia. Raffy Dotanin katsauksessa tarkasteltiin 650 harjoittelututkimuksen aineistoja ja verrattiin harjoittelun vaikutuksia lasten ja aikuisten maksimaalisenJatka lukemista ”Lasten kestävyyskunto kehittyy harjoittelemalla vähemmän kuin aikuisten”
Avainsana-arkisto:fyysinen kunto
Viikonlopun liikunta riittää parantamaan kestävyyskuntoa
Säännöllinen liikunnan harrastaminen parantaa terveyttää ja toimintakykyä. Arjen kiireet voivat vähentää liikunnan säännöllisyyttä. Moni saattaakin miettiä, voiko muutamana päivänä harrastettu liikunta tuoda samanlaisia hyötyjä. Näyttää siltä, että harjoittelu kahtena peräkkäisenä päivänä voi kehittää kestävyyskuntoa yhtä tehokkaasti kuin neljä harjoittelukertaa viikossa. Niin sanottu Weekend warrior -liikunnan, jossa liikkuminen tapahtuu pääasiassa vain viikonloppuisin, on havaittu voivan edistääJatka lukemista ”Viikonlopun liikunta riittää parantamaan kestävyyskuntoa”
Liikuntalabra-podcast #37: Monilajisuus vai varhainen erikoistuminen?
Mitä on monilajisuus lasten ja nuorten liikunnassa? Miksi monilajisuus kannattaa? Vai riittääkö jos liikkuu monipuolisesti yhden lajin parissa? Miten monilajisuus mahdollistetaan käytännössä? Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti lasten ja nuorten liikunnasta ja fysiikkavalmennuksesta kiinnostuneille. Liikuntalabran podcastissa vieraana on Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija , ja aiheena on monilajisuusJatka lukemista ”Liikuntalabra-podcast #37: Monilajisuus vai varhainen erikoistuminen?”
Musiikin ja mielialan säätelyn yhteys yllättävä ylipainoisilla aikuisilla
Ylipaino ja lihavuus, inaktiivisuus ja matala kestävyyskunto lisäävät merkittävästi sydän- ja verisuonisairauksien, tyypin 2 diabeteksen, useille eri syöpätautien ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskiä. Näiden perinteisten riskitekijöiden lisäksi musiikilla saattaa olla monipuolisia terveyttä edistäviä vaikutuksia. Tuoreessa suomalaistutkimuksessa musiikin käyttäminen mielialan säätelyssä oli yhteydessä matalampaan kestävyyskuntoon. Ginström ja kumppanit selvittivät tutkimuksessaan, onko musiikin käyttäminen mielialan säätelyyn yhteydessäJatka lukemista ”Musiikin ja mielialan säätelyn yhteys yllättävä ylipainoisilla aikuisilla”
Mikä rajoittaa sydämen minuuttitilavuutta?
Sydämen kapasiteetti pumpata verta muualle elimistöön eli sydämen minuuttitilavuus, on keskeisin maksimaalista hapenottokykyä selittävä tekijä. Vaikka useimmille tämän tason tieto riittää, tuore katsaus tarkastelee sukeltaa pintaa syvemmältä, mitkä tekijät selittävät maksimaalista sydämen minuuttitilavuutta ja voivat rajoittaa sydämen suorituskykyä. Keskeisimpiä eroja harjoitelleen ja harjoittelemattoman sydämen välillä on sydämen koko, joustavuus ja kyky rentoutua. Turun yliopiston akatemiatutkijaJatka lukemista ”Mikä rajoittaa sydämen minuuttitilavuutta?”
Hyvä fyysinen kunto suojaa nuorta mielenterveyden ongelmilta
Mielenterveyden ongelmat ovat suuri yhteiskunnallinen haaste ja ne koskettavat jopa joka kolmatta nuorista. Vaikka hyvä fyysinen kunto on aikaisemmin yhdistetty parempaan fyysiseen terveyteen, nyt tuore laaja seurantatutkimus vahvistaa tutkimusnäyttöä fyysisen kunnon merkityksestä nuorten mielenterveydelle. Chiangin ja kumppaneiden tutkimuksessa seurattiin lähes kahta miljoonaa tutkimuksen alkutilanteessa 10-vuotiasta nuorta vähintään kolmen ja enintään yhdeksän vuoden ajan. TutkimuksessaJatka lukemista ”Hyvä fyysinen kunto suojaa nuorta mielenterveyden ongelmilta”
Lapset ja nuoret vähemmän alttiita liikunnan aiheuttamille lihasvaurioille kuin aikuiset
Sekä arkikokemuksen että tutkimuksen perusteella lapset ja nuoret pystyvät palautumaan aikuisia nopeammin maksimaalisistakin suorituksista. Tuoreen systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin tulosten perusteella yksi tätä eroa selittävä tekijä voi olla lasten aikuisia vähäisempi alttius liikunnan aiheuttamille lihasvaurioille. Fernandesin ja kumppaneiden tutkimuksessa vertailtiin lasten ja aikuisten lihasvoiman, lihaskivun ja kreatiinikinaasi-pitoisuuden muutoksia liikuntaharjoittelun jälkeen. Tulosten mukaan aikuisilla esiintyi merkittävästiJatka lukemista ”Lapset ja nuoret vähemmän alttiita liikunnan aiheuttamille lihasvaurioille kuin aikuiset”
Suorituskykyä voi ylläpitää monin tavoin
Liikuntaharjoittelu suunnitellaan usein parantamaan fyysistä suorituskykyä. Arjessa moni kuitenkin tuskailee esimerkiksi työkiireiden tai lapsiperhearjen aiheuttamista katkoista suunniteltuun ja säännölliseen harjoitteluun. Kuinka paljon harjoittelua tarvitaan ylläpitämään suorituskykyä katkojen aikana vai onko se edes mahdollista? Katsaustutkimuksen mukaan sekä kestävyyskuntoa että lihasvoimaa voidaan ylläpitää useita viikkoja hyvinkin pienellä määrällä harjoittelua, kunhan intensiteetti säilyy riittävän korkeana. Spieringin ja kumppaneidenJatka lukemista ”Suorituskykyä voi ylläpitää monin tavoin”
Luustoa kuormittava liikunta vähenee nuoruudessa, jolloin sitä erityisesti tarvittaisiin
Tutkimuksessamme on ensimmäistä kertaa selvitetty luuliikunnan eli luustoa vahvistavan liikunnan määrän muutoksia nuoruudessa. Tutkimus osoitti luuliikunnan määrän vähenevän nuoruudessa. Eniten luuliikunta vähenee huonokuntoisimmilla nuorilla. Luustoa vahvistava liikunta lapsuudessa ja nuoruudessa on välttämätöntä vahvan ja terveen luuston edistämisessä ja ylläpitämisessä. Tutkimuksessa tarkasteltiin luuliikunnan muutoksia kolmen vuoden tutkimusjakson aikana nuorilla, jotka olivat keskimäärin 11-vuotiaita tutkimuksen alkaessa. VaikkaJatka lukemista ”Luustoa kuormittava liikunta vähenee nuoruudessa, jolloin sitä erityisesti tarvittaisiin ”
Lapsen fyysinen kunto ennustaa pikkuaivojen kokoa nuoruudessa
Fyysinen kunto on yhteydessä lasten ja nuorten pikkuaivojen kokoon, osoittaa Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistojen tuore tutkimus. Lapsuudesta alkaen ketterämmillä, nopeammilla ja voimakkaammilla nuorilla oli suurempi harmaan aineen tilavuus tiedonkäsittelyyn ja erityisesti työmuistiin liittyvässä pikkuaivojen Crus I -lohkossa. Pikkuaivot kasvavat huomattavasti nuoruudessa ja ovat tärkeät tiedonkäsittelylle ja oppimiselle. Pikkuaivojen ja fyysisen kunnon välisistä yhteyksistä nuorilla onJatka lukemista ”Lapsen fyysinen kunto ennustaa pikkuaivojen kokoa nuoruudessa”
Liikkumattomuuden hätätila ja muita lapsuuden ja nuoruuden haasteita
Ennen lapset olivat paremmassa kunnossa, olivat liikunnallisesti taitavampia ja ennen kaikkea liikkuivat enemmän ja istuivat vähemmän kuin tämän vuosituhannen puolella syntyneet lapset ja nuoret. Murrosikäiset eivät liiku ruuduiltaan muualle kuin jääkaapille ja raskain fyysinen suoritus heidän elämässään on virvoitusjuomapullon nostaminen. Tällä tavoin meille usein uutisoidaan ja uutisoinnin perusteella on luotu jos jonkinlaista liikkumattomuuden hätätilaa. MikäJatka lukemista ”Liikkumattomuuden hätätila ja muita lapsuuden ja nuoruuden haasteita”
Säännöllinen liikunta tehokkainta aivoterveyden ylläpidossa
Liikunnalla on keskeinen osa sydän- ja verisuoni-, aineenvaihdunta- ja tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien ehkäisyä ja hoitoa. Sen merkityksestä aivoterveydelle koko elämänkaaren varrella kertyy koko ajan uutta tietoa. Mahdollisista herkkyyskausista, jolloin liikunta olisi erityisen hyödyllistä, tai liikunnan vaikutusmekanismeista, tiedetään kuitenkin vielä verrattain vähän. Kolmenkymmenen vuoden seurantatutkimuksen mukaan runsaampi liikunta missä aikuisuuden vaiheessa tahansa on yhteydessä parempaanJatka lukemista ”Säännöllinen liikunta tehokkainta aivoterveyden ylläpidossa”
Hyvä varhaisaikuisuuden kestävyyskunto suojaa valtimoita 40 vuotta
Kestävyyskunnon ja lihasvoiman sydän- ja verisuonisairauksilta suojaava vaikutus on tiedetty jo pitkään. Pitkän ajan seurantatutkimukset ovat silti harvinaisia ja fyysisen kunnon yhteydet ateroskleroottisiin muutoksiin osin ristiriitaisia. Tuoreessa 40 vuoden seurantatutkimuksessa havaittiin, että hyvä kestävyyskunto varhaisaikuisuudessa oli yhteydessä ateroskleroosin esiasteisiin neljä vuosikymmentä myöhemmin. Fortuin-de Smidt ja työtoverit hyödynsivät 797 ruotsalaismiehen seuranta-aineistoa. Maksimaalisella polkupyöräergometritestillä mitattu kestävyyskunto jaJatka lukemista ”Hyvä varhaisaikuisuuden kestävyyskunto suojaa valtimoita 40 vuotta”
Huono kunto maksaa yhteiskunnalle maltaita
Maailmanlaajuisesti yleistynyt heikko kestävyyskunto on yksi merkittävimmistä sairauksien ja toiminnanrajoitteiden riskitekijöistä. Huono kestävyyskunto rasittaa kansanterveyden heikentymisen lisäksi kansantaloutta painolasti huonokuntoistuville yhteiskunnille. Tuoreen kanadalaistutkimuksen mukaan huonokuntoisten aikuisten määrän vähentyminen kymmenellä prosentilla (45,5 % –> 35,5 %) säästäisi yhteiskunnan varoja keskimäärin 644 miljoona Kanadan dollaria vuodessa. Chaput ja kumppanit tarkastelivat huonon kestävyyskunnon suoria terveydenhuollon ja epäsuoria tuottavuudenJatka lukemista ”Huono kunto maksaa yhteiskunnalle maltaita”
Lasten ja nuorten fyysinen kunto – kaikkea muuta kuin läpikotaisin tutkittu juttu
Lasten ja nuorten fyysiseen kuntoon on kiinnitetty huomiota jo antiikin ajoista saakka, mutta lasten ja nuorten fyysisen kunnon taso on alkanut kiinnostaa erityisesti maailmansotien jälkeen. Huolimatta pitkään jatkuneesta kiinnostuksesta, lasten ja nuorten fyysisen kunnon merkitys terveydelle, fyysisen kunnon mittaamisen luotettavuus ja fyysisen kunnon käytettävyys kansanterveyden edistämisessä on kaikkea muuta kuin selvä. Nyt lasten ja nuortenJatka lukemista ”Lasten ja nuorten fyysinen kunto – kaikkea muuta kuin läpikotaisin tutkittu juttu”
Hyväkään fyysinen kunto ei suojaa lasta ylipainon aiheuttamalta matala-asteiselta tulehdukselta
Yleistynyt lapsuuden ylipaino on johtanut kasvaneeseen pitkittyneen matala-asteisen tulehduksen esiintyvyyteen lapsuudesta alkaen. Pitkittynyt matala-asteinen tulehdus johtaa insuliiniresistenssiin ja valtimoiden toiminnan häiriöihin sekä edistää valtimoiden ahtautumista. Vaikka ylipaino on keskeisin matala-asteisen tulehduksen tasoa määrittävä tekijä, hyvän fyysisen kunnon on ajateltu suojaavan ylipainon haitallisilta terveysvaikutuksilta. Tuoreessa tutkimuksessamme kuitenkin havaitsimme, että hyväkään fyysinen kunto ei vähennä matala-asteista tulehdustaJatka lukemista ”Hyväkään fyysinen kunto ei suojaa lasta ylipainon aiheuttamalta matala-asteiselta tulehdukselta”
Hyvät motoriset taidot, lukeminen ja soittoharrastus ennustavat parempia kognitiivisia taitoja lapsuudesta nuoruuteen
Kognitiiviset taidot ovat keskeisiä sosiaalisen vuorovaikutuksen, ympäristöön sopeutumisen ja oppimisen kannalta. Useat eri tekijät aina raskausaikaisista tekijöistä voivat vaikuttaa lasten ja nuorten kognitiivisten taitojen kehittymiseen. Tuoreen tutkimuksemme mukaan hyvät motoriset taidot, soittoharrastus, kohtuullinen tietokoneen käyttö sekä erityisesti runsaampi lukeminen ennustivat parempia kognitiivisia taitoja lapsuudesta nuoruuteen. Tutkimuksessamme tarkasteltiin 29:n eri tekijän yhteyksiä kognitiivisiin taitoihin lapsuudesta nuoruuteenJatka lukemista ”Hyvät motoriset taidot, lukeminen ja soittoharrastus ennustavat parempia kognitiivisia taitoja lapsuudesta nuoruuteen”
Hyvä kestävyyskunto ei suojaa lapsia metaboliselta oireyhtymältä
Matalaa kestävyyskuntoa on usein pidetty ylipainoa ja lihavuutta tärkeämpänä riskitekijänä metaboliselle oireyhtymälle. Tuoreen tutkimuksemme mukaan kestävyyskunto ei kuitenkaan eroa lapsilla huolimatta suurista eroista metabolisen oireyhtymän riskitekijöiden. Nämä tulokset lapsilla olivat melko toistettavia myös aikuisilla, joilla kestävyyskunnon merkitys metabolisen oireyhtymän riskitekijänä väheni huomattavasti, kun kehon koko ja koostumus otettiin asianmukaisesti huomioon. Tulostemme perusteella erot kehon rasvakudoksenJatka lukemista ”Hyvä kestävyyskunto ei suojaa lapsia metaboliselta oireyhtymältä”
Fyysinen kunto ei ehkä suojaakaan metaboliselta oireyhtymältä
Fyysistä kuntoa on usein pidetty jopa ylipainoa ja lihavuutta merkittävämpänä terveyden kuvaajana. Nykytiedon valossa matalan fyysisen kunnon merkitystä metabolisen oireyhtymän vaaratekijänä on liioiteltu. Tutkimusten mukaan erot kehon rasvakudoksen määrässä selittävät useissa aikaisemmissa tutkimuksissa havaitut yhteydet fyysisen kunnon ja metabolisen oireyhtymän välillä. Kattavin tutkimusnäyttö löytyy kestävyyskunnon ja metabolisen oireyhtymän välisistä yhteyksistä. Parempi kenttätesteillä, kuten esimerkiksi MOVE-mittauksistaJatka lukemista ”Fyysinen kunto ei ehkä suojaakaan metaboliselta oireyhtymältä”
Voimaharjoittelua lasten ja nuorten kardiometabolisen terveyden tueksi – ehkä, ehkä ei
Voimaharjoittelu on tehokas ja turvallinen liikuntamuoto, jolla voidaan tukea lihasvoiman ja motoristen taitojen kehittymistä ja ehkäistä liikuntavammoja. Aikuisilla voimaharjoittelun on havaittu vähentävän kardiometabolisten sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, vaaraa. Se, voidaanko voimaharjoittelulla vaikuttaa lasten ja nuorten kardiometaboliseen terveyteen, on kuitenkin epäselvää. Aiheesta on viime vuosina julkaistu useampikin katsaus. Näissä katsauksissa voimaharjoittelulla ei ole havaittu selkeääJatka lukemista ”Voimaharjoittelua lasten ja nuorten kardiometabolisen terveyden tueksi – ehkä, ehkä ei”
HaapalaLAB 