Päättelykyky on keskeinen taito oppimisessa ja erilaisten asiakokonaisuuksien hahmottamisessa sekä ongelmien ratkaisemisessa. Tuoreen Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan parempi ruokavalion kokonaislaatu, vähäisempi punaisen lihan syöminen, lukeminen ja liikunnan harrastaminen urheiluseurassa paransivat lasten päättelykykyä alakoulun kahdella ensimmäisellä luokalla. – Terveellisemmin syövillä lapsilla päättelykyky kehittyi enemmän kuin muilla lapsilla. Erityisesti parempi ruokavalion kokonaislaatu, mutta myös vähäinen punaisen lihanJatka lukemista ”Terveellinen ruokavalio, lukeminen ja urheiluharrastus edistävät lasten päättelykykyä”
Avainsana-arkisto:lapset
Motorisesti taitavat lapset menestyvät koulupolun alussa
Lukutaito ja matemaattinen osaaminen luovat pohjan oppimiselle ja koulumenestykselle. Tuoreen tutkimuksemme mukaan ensimmäisellä luokalla motorisesti taitavat lapset ovat kolmannella luokalla taitavia lukemaan ja laskemaan. Liikunnan määrällä puolestaan ei ollut merkitystä näiden akateemisten perustaitojen kehittymisessä. Motoriset taidot kuvaavat kykyä hallita kehoa tarkoituksenmukaisesti ja luovat perustan kaikelle liikkumiselle ja arjen toiminnalle. Tutkimustulokset osoittivat, että ensimmäisellä luokalla motorisestiJatka lukemista ”Motorisesti taitavat lapset menestyvät koulupolun alussa”
Lasten ja nuorten fyysinen kunto – kaikkea muuta kuin läpikotaisin tutkittu juttu
Lasten ja nuorten fyysiseen kuntoon on kiinnitetty huomiota jo antiikin ajoista saakka, mutta lasten ja nuorten fyysisen kunnon taso on alkanut kiinnostaa erityisesti maailmansotien jälkeen. Huolimatta pitkään jatkuneesta kiinnostuksesta, lasten ja nuorten fyysisen kunnon merkitys terveydelle, fyysisen kunnon mittaamisen luotettavuus ja fyysisen kunnon käytettävyys kansanterveyden edistämisessä on kaikkea muuta kuin selvä. Nyt lasten ja nuortenJatka lukemista ”Lasten ja nuorten fyysinen kunto – kaikkea muuta kuin läpikotaisin tutkittu juttu”
Hyväkään fyysinen kunto ei suojaa lasta ylipainon aiheuttamalta matala-asteiselta tulehdukselta
Yleistynyt lapsuuden ylipaino on johtanut kasvaneeseen pitkittyneen matala-asteisen tulehduksen esiintyvyyteen lapsuudesta alkaen. Pitkittynyt matala-asteinen tulehdus johtaa insuliiniresistenssiin ja valtimoiden toiminnan häiriöihin sekä edistää valtimoiden ahtautumista. Vaikka ylipaino on keskeisin matala-asteisen tulehduksen tasoa määrittävä tekijä, hyvän fyysisen kunnon on ajateltu suojaavan ylipainon haitallisilta terveysvaikutuksilta. Tuoreessa tutkimuksessamme kuitenkin havaitsimme, että hyväkään fyysinen kunto ei vähennä matala-asteista tulehdustaJatka lukemista ”Hyväkään fyysinen kunto ei suojaa lasta ylipainon aiheuttamalta matala-asteiselta tulehdukselta”
Sosiaalisen median käyttö muokkaa nuorten aivoja
Sosiaalinen media on läsnä lähes kaikkien kännyköissä, mikä mahdollistaa ympärivuorokautisen sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä ärsyketulvan. Sosiaaliseen mediaan liittyy usein tarve seurata ja tarkistaa uusien päivitysten, kommenttien ja tykkäysten tila. Sosiaalisen median käytöllä on ajateltu jo pitkään vaikuttavan haitallisesti lasten ja nuorten kehitykseen. Tuoreessa aivotutkimuksen menetelmiä hyödyntäneessä tutkimuksessa sosiaalista median käyttö näyttää todella muovaavan nuorten aivojen kehitystä. Jatka lukemista ”Sosiaalisen median käyttö muokkaa nuorten aivoja”
Reipas liikkuminen nuoruudessa ehkäisee ylipainoa
Lasten ja nuorten lihavuus ovat keskeinen maailmanlaajuinen kansanterveydellinen ja- taloudellinen ongelma. Lapsuudesta ja nuoruudesta asti jatkunut lihavuus kohottaa sydämen ja verenkiertoelimistön sairauksien sekä tyypin 2 diabeteksen vaaraa myöhemmin elämässä. Vaikka ylipainon ja lihavuuden syyt ovat moninaiset, tuore tutkimus painottaa erityisesti runsaan reippaan ja rasittavan liikkumisen merkitystä liiallisen rasvamassan kertymisen ehkäisyssä nuoruuden aikana. McConnel-Nzunga ja kumppanitJatka lukemista ”Reipas liikkuminen nuoruudessa ehkäisee ylipainoa”
Liikunta – Ihmelääke oppimiseen?
Teksti julkaistu Liikunta ja Tiede -lehdessä 11/2022 Fyysisen aktiivisuuden sanotaan tehoavan lähes jokaiseen vaivaan, edistävän aivoterveyttä ja auttavan oppimaan. Liikunnallisuuden merkitys rooli oppimisessa on kuitenkin epäselvä ja osin kiistanalainenkin. Oppiminen on moninainen ja monimutkainen kokonaisuus. Erilaisia oppimisen muotoja vaaditaan päivittäin useassa erilaisessa tilanteessa. Oppimista tarvitaan esimerkiksi yhteiskunnassa selviämiseen, koska se mahdollistaa joustavan ja sujuvan käyttäytymisenJatka lukemista ”Liikunta – Ihmelääke oppimiseen?”
Hyvät motoriset taidot, lukeminen ja soittoharrastus ennustavat parempia kognitiivisia taitoja lapsuudesta nuoruuteen
Kognitiiviset taidot ovat keskeisiä sosiaalisen vuorovaikutuksen, ympäristöön sopeutumisen ja oppimisen kannalta. Useat eri tekijät aina raskausaikaisista tekijöistä voivat vaikuttaa lasten ja nuorten kognitiivisten taitojen kehittymiseen. Tuoreen tutkimuksemme mukaan hyvät motoriset taidot, soittoharrastus, kohtuullinen tietokoneen käyttö sekä erityisesti runsaampi lukeminen ennustivat parempia kognitiivisia taitoja lapsuudesta nuoruuteen. Tutkimuksessamme tarkasteltiin 29:n eri tekijän yhteyksiä kognitiivisiin taitoihin lapsuudesta nuoruuteenJatka lukemista ”Hyvät motoriset taidot, lukeminen ja soittoharrastus ennustavat parempia kognitiivisia taitoja lapsuudesta nuoruuteen”
Hyvä kestävyyskunto ei suojaa lapsia metaboliselta oireyhtymältä
Matalaa kestävyyskuntoa on usein pidetty ylipainoa ja lihavuutta tärkeämpänä riskitekijänä metaboliselle oireyhtymälle. Tuoreen tutkimuksemme mukaan kestävyyskunto ei kuitenkaan eroa lapsilla huolimatta suurista eroista metabolisen oireyhtymän riskitekijöiden. Nämä tulokset lapsilla olivat melko toistettavia myös aikuisilla, joilla kestävyyskunnon merkitys metabolisen oireyhtymän riskitekijänä väheni huomattavasti, kun kehon koko ja koostumus otettiin asianmukaisesti huomioon. Tulostemme perusteella erot kehon rasvakudoksenJatka lukemista ”Hyvä kestävyyskunto ei suojaa lapsia metaboliselta oireyhtymältä”
Koulu alkaa – elintavat oppimisen tukena
Kesäloman loppu häämöttää ja paluu kouluun tai koulun aloitus koskettaa tuhansia lapsia. Koulun, opettajien ja vanhempien tavoitteena on tukea parhaalla mahdollisella lasten oppimista ja menestymistä koulussa. Terveelliset elintavat ovat yksi keino edistää oppimiseen liittyviä prosesseja. Ovatko liikunta, ruokavalio ja uni yhteydessä oppimiseen ja onko ylipaino haitaksi oppimiselle? Voidaanko liikunnalla edistää oppimista – onko fyysinen passiivisuusJatka lukemista ”Koulu alkaa – elintavat oppimisen tukena”
Reippaan ja rasittavan liikkumisen mittaaminen ei paljasta liikunnan luustovaikutuksia
Terveytensä ja hyvinvointinsa vuoksi lapsia ja nuoria kannustetaan liikkumaan reippaasti ja rasittavasti vähintään tunti päivässä. Lisäksi kolmesti viikossa suositellaan tekemään lihasten ja luuston terveyttä edistävää liikkumista. Vaikka viimeksi mainitut liikkumisen muodot mainitaan suosituksissa, niitä on mitattu tutkimuksissa vain harvoin. Tuore tutkimuksemme tarkasteli, voidaanko erityisesti luukuormituksen mittaamiseen kehitettyä ja liikemittaritietoa hyödyntävää menetelmää käyttää lasten ja nuortenJatka lukemista ”Reippaan ja rasittavan liikkumisen mittaaminen ei paljasta liikunnan luustovaikutuksia”
Lasten paino ei putoa ruutuaikaa vähentämällä
Terveytensä ja hyvinvointinsa vuoksi lapsia ja nuoria kannustetaan rajoittamaan vapaa-ajan ruutuaikaa kahteen tuntiin päivässä sekä välttämään pitkäkestoista paikoillaanoloa. Tästä huolimatta lapset ja nuoret viettävät suuren osan päivästään fyysisesti passiivisina ja usein ruutujen äärellä. Tuore tutkimus tarkasteli, voidaanko ruutuajan rajoittamisella vaikuttaa lasten ja nuorten painoindeksiin. Tulosten mukaan ruutuajan vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet todella vähensivät ruutuaikaa, mutta vaikutuksetJatka lukemista ”Lasten paino ei putoa ruutuaikaa vähentämällä”
Fyysinen kunto ei ehkä suojaakaan metaboliselta oireyhtymältä
Fyysistä kuntoa on usein pidetty jopa ylipainoa ja lihavuutta merkittävämpänä terveyden kuvaajana. Nykytiedon valossa matalan fyysisen kunnon merkitystä metabolisen oireyhtymän vaaratekijänä on liioiteltu. Tutkimusten mukaan erot kehon rasvakudoksen määrässä selittävät useissa aikaisemmissa tutkimuksissa havaitut yhteydet fyysisen kunnon ja metabolisen oireyhtymän välillä. Kattavin tutkimusnäyttö löytyy kestävyyskunnon ja metabolisen oireyhtymän välisistä yhteyksistä. Parempi kenttätesteillä, kuten esimerkiksi MOVE-mittauksistaJatka lukemista ”Fyysinen kunto ei ehkä suojaakaan metaboliselta oireyhtymältä”
Liikkuminen vaikuttaa lasten kardiometaboliseen terveyteen – mutta ei se silti ihan yksinkertaista ole!
Aikuisilla kliinisen muotonsa saavilla verenkiertoelimistön ja aineenvaihdunnan sairauksilla, kuten tyypin 2 diabeteksella ja sepelvaltimotaudilla, on juurensa jo lapsuudessa. Näiden sairauksien kehittyminen vie siis paljon aikaa ja mikäli kardiometabolisten riskitekijöiden tasojen heikentymistä voidaan ehkäistä lapsuudessa, sairauksien kliinisten muotojen puhkeamista voidaan jopa ehkäistä tai ainakin siirtää vuosilla eteenpäin. Ylipaino ja lihavuus Ylipaino ja lihavuus ja erityisesti niihinJatka lukemista ”Liikkuminen vaikuttaa lasten kardiometaboliseen terveyteen – mutta ei se silti ihan yksinkertaista ole!”
Liikkumista metabolisen oireyhtymän ehkäisyyn lapsuudesta alkaen?
Metabolinen oireyhtymä on merkittävä riski useille kroonisille kansansairauksille (katso edellinen artikkeli metabolisesta oireyhtymästä). Liikkumisen suositusten mukaan lasten ja nuorten tulisi liikkua seitsemisen tuntia viikossa reippaasti ja vähintään kolmesti viikossa liikkumisen pitäisi olla hyvin hengästyttävää ja rasittavaa. Tämän lisäksi viikkoon tulisi mahduttaa lihaksiston ja luuston terveyttä edistävää liikkumista vähintään kolmesti. Tutkimusten mukaan harva lapsi ja nuoriJatka lukemista ”Liikkumista metabolisen oireyhtymän ehkäisyyn lapsuudesta alkaen?”
Metabolinen oireyhtymä lapsilla ja nuorilla
Metabolisella oireyhtymällä tarkoitetaan aineenvaihdunnan ja sydämen ja verenkiertoelimistön sairauksien vaaratekijöiden kasautumista yhdelle henkilölle. Lapsuudessa alkanut metabolinen oireyhtymä lisää riskiä useille kroonisille kansansairauksille kuten tyypin 2 diabetekselle, ateroskleroottisille valtimotaudeille ja muistisaurauksille myöhemmin elämässä. Syitä metabolisen oireyhtymän synnylle ovat epäterveelliset elintavat kuten vähäinen liikunnan määrä, epäterveellinen ruokavalio sekä riittämätön uni. Näiden tekijöiden vaikutuksia voivat kuitenkin muovata esimerkiksiJatka lukemista ”Metabolinen oireyhtymä lapsilla ja nuorilla”
Rasvamaksaa vastaan rasittavalla liikunnalla
Rasvamaksa on yleisin maksasairaus. Lasten ja nuorten ylipainon yleistymisen seurauksena maksan rasvoittuminen on lisääntynyt myös heillä. Tuoreen tutkimuksen mukaan rasittavaa fyysistä aktiivisuutta sisältävä liikkuminen vähentää maksan rasvaa ylipainoisilla nuorilla. Pelkkää kevyt tai kohtuukuormitteinen fyysinen aktiivisuus ei tähän riitä. Gonzales-Ruiz ja työtoverit jakoivat nuoret neljään ryhmään, joista yksi toimi kontrolliryhmänä ja osallistui vain koulun pakolliselle viikoittaiselleJatka lukemista ”Rasvamaksaa vastaan rasittavalla liikunnalla”
Juho Vainion säätiön suur-apuraha lasten ja nuorten aivojen ja valtimoiden tutkimukseen
Juho Vainion säätiö myönsi tutkimusryhmällemme säätiön suurapurahan. Apurahan turvin tutkimme ja syvennämme tietoutta liikunnan, paikoillaanolon ja ravitsemuksen yhteyksistä aivojen ja valtimoiden terveyteen lapsilla ja nuorilla. Tutkimusaihe on merkittävä, sillä lapset ja nuoret viettävät suurimman osan päivästään istuen ja vain harva liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Lisäksi lasten ja nuorten ruokavalio sisältää usein liikaa sokeria sekä tyydyttyneitäJatka lukemista ”Juho Vainion säätiön suur-apuraha lasten ja nuorten aivojen ja valtimoiden tutkimukseen”
Voimaharjoittelua lasten ja nuorten kardiometabolisen terveyden tueksi – ehkä, ehkä ei
Voimaharjoittelu on tehokas ja turvallinen liikuntamuoto, jolla voidaan tukea lihasvoiman ja motoristen taitojen kehittymistä ja ehkäistä liikuntavammoja. Aikuisilla voimaharjoittelun on havaittu vähentävän kardiometabolisten sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, vaaraa. Se, voidaanko voimaharjoittelulla vaikuttaa lasten ja nuorten kardiometaboliseen terveyteen, on kuitenkin epäselvää. Aiheesta on viime vuosina julkaistu useampikin katsaus. Näissä katsauksissa voimaharjoittelulla ei ole havaittu selkeääJatka lukemista ”Voimaharjoittelua lasten ja nuorten kardiometabolisen terveyden tueksi – ehkä, ehkä ei”
Sydäntautien ehkäisyn uudet tuulet ‒ vai vanhaa tuttua eri paketissa?
Sydän- ja verisuonitaudit ovat edelleen keskeisimpiä kansansairauksiamme, jonka ehkäisyyn on julkaistu viime vuosina useampikin suositus. Uudessa eurooppalaisessa suosituksessa on mukana paljon vanhaa, mutta myös uusia näkökulmia. Elintapojen osalta uutta suosituksissa verrattuna 2013 suosituksiin on muun muassa paikoillaanolon vähentämisen ja vähintään kevyen liikkumisen lisääminen. Suosituksiin sisältyy myös Välimeren ruokavalion tai sitä vastaavan ruokavalion noudattaminen sydänterveyden edistämisessä.Jatka lukemista ”Sydäntautien ehkäisyn uudet tuulet ‒ vai vanhaa tuttua eri paketissa?”
HaapalaLAB 