Matala maksimaalinen hapenottokyky mainitaan usein yhtenä voimakkaimpana suurentuneen sydämen ja verisuonitautien sekä aineenvaihdunnan sairauksien riskitekijänä. Maksimaalinen hapenottokyky kuvaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kykyä kuljettaa happea liikunnan aikana työskenteleville lihaksille ja näiden lihasten kykyä käyttää happea energiantuotannossa. Tuoreen tutkimuksemme mukaan maksimaalinen hapenottokyky ei kuitenkaan ollut yhteydessä metabolisen oireyhtymän osatekijöihin ylipainoisilla tai lihavilla aikuisilla. Tutkimuksessamme tarkasteltiin polkupyöräergometrillä toteutetunJatka lukemista ”Kestävyyskunnon nousu ja tuho kardiometabolisen terveyden kuvaajana”
Avainsana-arkisto:lapset
Luuston terveys luodaan lapsuudessa ja nuoruudessa
Elämäntapatekijät selittävät 20–40 % luumassasta. Suurin osa luumassasta rakentuu lapsuuden ja nuoruuden aikana. Siksi luuston terveyttä edistävien elintapojen optimointi elämänkaaren alkupäässä on ensisijaisen tärkeää myös myöhemmän luunterveyden parantamiseksi ja osteoporoosiriskin vähentämiseksi. Kansainvälisen osteoporoosisäätiön tieteellisen julkilausuman mukaan luuliikunnan lisääminen ja kalsiumin ja D-vitamiinin riittävän saannin turvaaminen erityisesti lapsuuden ja nuoruuden aikana tukee luunterveyttä koko elämänkaaren ajan.Jatka lukemista ”Luuston terveys luodaan lapsuudessa ja nuoruudessa”
HOT OFF THE PRESS: Terveellinen 24 tuntia sisältää liikkumista, vähän ruutuaikaa ja sopivasti unta
Koska vuorokaudessa on 24 tuntia, ei terveyden ja hyvinvoinnin kannalta ole samantekevää, mihin nuo tunnit käyttää. 24 tunnin liikumisen suositusten mukaan lasten tulisi liikkua reippaasti vähintään tunti päivässä, viettää ruuduillaan alle kaksi tuntia päivässä ja nukkua 9-11 tuntia yössä. Tuoreen tutkimuksemme mukaan lapsilla, jotka noudattivat näitä suosituksia, oli terveempi kardiometabolinen riskiprofiili kuin muilla lapsilla. LeppäsenJatka lukemista ”HOT OFF THE PRESS: Terveellinen 24 tuntia sisältää liikkumista, vähän ruutuaikaa ja sopivasti unta”
Avoin luokkatila voi tukea koulusitoutuneisuutta, mutta oppituntien aikainen liikunta ei
Teksti: Jani Hartikainen, LitM, väitöskirjatutkija, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. jani.p.hartikainen@jyu.fi; +358406260393; Twitter: @JpHartikainen Viimeisimmän perusopetuksen opetussuunnitelman myötä perinteisiä luokkahuoneita on korvattu yhä enemmän avoimilla ja joustavilla tila- ja kalusteratkaisuilla. Näiden tila- ja kalusteratkaisujen ajatellaan tukevan itseohjautuvaa oppimista, oppilaiden välistä vuorovaikutusta, yhteistyötä sekä tukevan fyysisesti aktiivista koulupäivää. Näin avoimet tilat voivat tukea oppilaiden sitoutumista koulunkäyntiä kohtaan.Jatka lukemista ”Avoin luokkatila voi tukea koulusitoutuneisuutta, mutta oppituntien aikainen liikunta ei”
Motoriset taidot ovat positiivisesti yhteydessä nuorten matemaattiseen osaamiseen
Motorisesti taitavien ja lihaskunnoltaan parempien nuorten matemaattiset taidot ovat paremmalla tasolla kuin motoriikaltaan heikompien ja huonokuntoisempien nuorten. Näitä yhteyksiä näyttäisi selittävän motorisesti taitavien ja parempikuntoisten nuorten parempi työmuisti. Syväojan ja työtoverien tutkimuksessa tarkasteltiin motoristen taitojen, lihaskunnon, kestävyyskunnon ja liikunnan yhteyksiä matemaattiseen osaamiseen 311:lla iältään 12–17-vuotiaalla nuorella. Erityisesti he olivat kiinnostuneita siitä, välittävätkö kognitiiviset toiminnot näitäJatka lukemista ”Motoriset taidot ovat positiivisesti yhteydessä nuorten matemaattiseen osaamiseen”
Sydäntautien ehkäisyn aloittamisessa ei alaikärajaa
Verenkiertoelimistön sairauksien ennaltaehkäisy on yksi terveydenedistämishankkeiden keskeisimpiä tavoitteita ympäri maailmaa – mutta koska verenkiertoelimistön sairauksien ennaltaehkäisy tulisi aloittaa? D’Ascenci ja työtovereineen pitää katsauksessaan tärkeänä ensinnäkin äidin raskaudenaikaista liikuntaa ja tupakoimattomuutta, raskausdiabeteksen ehkäisyä ja vauvaiän imetystä. Näiden lisäksi lapsuuden runsas reipas ja rasittava fyysinen aktiivisuus ja terveellinen ruokavalio muodostavat hyvän pohjan verenkiertoelimistön terveydelle lapsuudesta saakka. IhanteellinenJatka lukemista ”Sydäntautien ehkäisyn aloittamisessa ei alaikärajaa”
Liikkumisen lisääminen ja paikoillaanolon vähentäminen edistää nuorten mielenterveyttä
Liikunnan lisääminen ja paikoillaanolon vähentäminen voi edistää nuorten mielenterveyttä. Liikunnan ja paikoillaanolon merkitys lasten mielenterveyteen puolestaan ei ollut selvä. Havainnoivat tutkimuksen tukevat myös käsitystä, että liikkumisen lisääminen ja paikoillaanolon vähentäminen edistää sekä lapsen että nuorten mielenterveyttä. Rodriguez-Ayllon ja työtoverien järjestelmälliseen katsaukseen sisällytettiin yhteensä 114 tutkimusta, joista neljä oli satunnaistettuja ja kontrolloituja interventiotutkimuksia, 14 satunnaistamattomia, muttaJatka lukemista ”Liikkumisen lisääminen ja paikoillaanolon vähentäminen edistää nuorten mielenterveyttä”
Hyväkuntoisten lasten ja nuorten mielikin voi hyvin
Mielenterveyden ongelmat koskettavat myös lapsia ja nuoria. Fyysisen kunnon tiedetään ennustavan monien kansansairauksien, kuten sepelvaltimotaudin ja tyypin 2 diabeteksen, vaaraa jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Nyt Cadenas-Sanchez ja työtoverit havaitsivat hyväkuntoisten lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin olevan parempi kuin huonompikuntoisilla lapsilla ja nuorilla. Cadenas-Sanchezin ja kumppaneiden tutkimuksessa havaittiin, että parempi kestävyyskunto sekä lihaskunto olivat yhteydessä parempaanJatka lukemista ”Hyväkuntoisten lasten ja nuorten mielikin voi hyvin”
Voimaharjoittelu tukee lasten ja nuorten fyysisen kunnon kehittymistä
Voimaharjoittelulla voidaan edistää esimerkiksi sydämen ja verenkiertoelimistön ja luuston terveyttä. Lisäksi Lesinski ym. ovat osoittaneet voimaharjoittelun edistävän myös lasten ja nuorten fyysistä kuntoa ja toimintakykyä. Voimaharjoittelu paransi voimatasoja, lihaksen voimatuottonopeutta, nopeutta, ketteryyttä ja suunnanmuutosnopeutta, heittämistä sekä lajispesifisistä suorituskykyä. Tulosten perusteella on mahdollista, että biologinen ikä vaikuttaa siihen, millaisia vaikutuksia voimaharjoittelulla on. Todennäköistä onkin, että samanlaisellaJatka lukemista ”Voimaharjoittelu tukee lasten ja nuorten fyysisen kunnon kehittymistä”
Lihaskunto ennustaa lasten ja nuorten terveyttä
Lihaskunto on keskeinen osa lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä, sillä riittävää lihasvoimaa tarvitaan kaikessa liikkumisessa ja lihasvoima yhdessä motoristen taitojen kanssa muodostaa pohjan fyysisesti aktiiviselle elämäntavalle. Hyvä lihaskunto on myös yhdistetty parempaan terveyteen poikkileikkaustutkimuksissa ja lisäksi Garcia-Hermoso ym. ovat osoittaneet, että parempi lihaskunto myös ennustaa tulevaa terveyttä. Tutkimuksessa osoitettiin, että lihaskunnoltaan paremmilla lapsilla ja nuorillaJatka lukemista ”Lihaskunto ennustaa lasten ja nuorten terveyttä”
Ovatko lapset ja nuoret huonokuntoisempia kuin ennen?
Lasten ja nuorten kunto herättää suuria tunteita ja yleinen käsitys niin mediassa kuin kansan keskuudessa tuntuu olevan, että tämän päivän lapset ovat huonomassa kunnossa kuin lapset pari sukupolvea sitten. Tuoreen järjestelmällisen katsauksen mukaan lasten ja nuorten kestävyyskunto onkin heikentynyt 1980-luvun puolivälistä saakka, mutta samaan aikaan lihasvoima ja nopeus ovat jopa parantuneet. Fuhnerin ja työtovereiden tutkimuksessaJatka lukemista ”Ovatko lapset ja nuoret huonokuntoisempia kuin ennen?”
HaapalaLAB 