Terveytensä ja hyvinvointinsa vuoksi lapsia ja nuoria kannustetaan liikkumaan reippaasti ja rasittavasti vähintään tunti päivässä. Lisäksi kolmesti viikossa suositellaan tekemään lihasten ja luuston terveyttä edistävää liikkumista. Vaikka viimeksi mainitut liikkumisen muodot mainitaan suosituksissa, niitä on mitattu tutkimuksissa vain harvoin. Tuore tutkimuksemme tarkasteli, voidaanko erityisesti luukuormituksen mittaamiseen kehitettyä ja liikemittaritietoa hyödyntävää menetelmää käyttää lasten ja nuortenJatka lukemista ”Reippaan ja rasittavan liikkumisen mittaaminen ei paljasta liikunnan luustovaikutuksia”
Avainsana-arkisto:liikunta
Hot off the press: Saunominen tehostaa liikunnan terveysvaikutuksia
Välillä aikuistutkimusta, mutta kiinnostavaa sellaista. Liikunnan ja saunomisen yhdistäminen kannattaa. Uuden tutkimuksemme mukaan liikunta ja saunominen vähentää valtimotautien riskiä parantamalla kestävyyskuntoa ja laskemalla verenpainetta ja kolesterolitasoja. Vaikutukset näihin valtimosairauksien riskitekijöihin olivat suurempia, kuin liikunnalla yksinään. Koska valtimotaudit ovat merkittävin toimintakyvyn heikentäjä ja ennenaikaisten kuolemien aiheuttaja Suomessa, valtimotautien aiheuttaman kansanterveydellisen ja -taloudellisen taakan vuoksi niiden ehkäisyäJatka lukemista ”Hot off the press: Saunominen tehostaa liikunnan terveysvaikutuksia”
Lasten paino ei putoa ruutuaikaa vähentämällä
Terveytensä ja hyvinvointinsa vuoksi lapsia ja nuoria kannustetaan rajoittamaan vapaa-ajan ruutuaikaa kahteen tuntiin päivässä sekä välttämään pitkäkestoista paikoillaanoloa. Tästä huolimatta lapset ja nuoret viettävät suuren osan päivästään fyysisesti passiivisina ja usein ruutujen äärellä. Tuore tutkimus tarkasteli, voidaanko ruutuajan rajoittamisella vaikuttaa lasten ja nuorten painoindeksiin. Tulosten mukaan ruutuajan vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet todella vähensivät ruutuaikaa, mutta vaikutuksetJatka lukemista ”Lasten paino ei putoa ruutuaikaa vähentämällä”
Liikkuminen vaikuttaa lasten kardiometaboliseen terveyteen – mutta ei se silti ihan yksinkertaista ole!
Aikuisilla kliinisen muotonsa saavilla verenkiertoelimistön ja aineenvaihdunnan sairauksilla, kuten tyypin 2 diabeteksella ja sepelvaltimotaudilla, on juurensa jo lapsuudessa. Näiden sairauksien kehittyminen vie siis paljon aikaa ja mikäli kardiometabolisten riskitekijöiden tasojen heikentymistä voidaan ehkäistä lapsuudessa, sairauksien kliinisten muotojen puhkeamista voidaan jopa ehkäistä tai ainakin siirtää vuosilla eteenpäin. Ylipaino ja lihavuus Ylipaino ja lihavuus ja erityisesti niihinJatka lukemista ”Liikkuminen vaikuttaa lasten kardiometaboliseen terveyteen – mutta ei se silti ihan yksinkertaista ole!”
Liikkumista metabolisen oireyhtymän ehkäisyyn lapsuudesta alkaen?
Metabolinen oireyhtymä on merkittävä riski useille kroonisille kansansairauksille (katso edellinen artikkeli metabolisesta oireyhtymästä). Liikkumisen suositusten mukaan lasten ja nuorten tulisi liikkua seitsemisen tuntia viikossa reippaasti ja vähintään kolmesti viikossa liikkumisen pitäisi olla hyvin hengästyttävää ja rasittavaa. Tämän lisäksi viikkoon tulisi mahduttaa lihaksiston ja luuston terveyttä edistävää liikkumista vähintään kolmesti. Tutkimusten mukaan harva lapsi ja nuoriJatka lukemista ”Liikkumista metabolisen oireyhtymän ehkäisyyn lapsuudesta alkaen?”
Rasvamaksaa vastaan rasittavalla liikunnalla
Rasvamaksa on yleisin maksasairaus. Lasten ja nuorten ylipainon yleistymisen seurauksena maksan rasvoittuminen on lisääntynyt myös heillä. Tuoreen tutkimuksen mukaan rasittavaa fyysistä aktiivisuutta sisältävä liikkuminen vähentää maksan rasvaa ylipainoisilla nuorilla. Pelkkää kevyt tai kohtuukuormitteinen fyysinen aktiivisuus ei tähän riitä. Gonzales-Ruiz ja työtoverit jakoivat nuoret neljään ryhmään, joista yksi toimi kontrolliryhmänä ja osallistui vain koulun pakolliselle viikoittaiselleJatka lukemista ”Rasvamaksaa vastaan rasittavalla liikunnalla”
Juho Vainion säätiön suur-apuraha lasten ja nuorten aivojen ja valtimoiden tutkimukseen
Juho Vainion säätiö myönsi tutkimusryhmällemme säätiön suurapurahan. Apurahan turvin tutkimme ja syvennämme tietoutta liikunnan, paikoillaanolon ja ravitsemuksen yhteyksistä aivojen ja valtimoiden terveyteen lapsilla ja nuorilla. Tutkimusaihe on merkittävä, sillä lapset ja nuoret viettävät suurimman osan päivästään istuen ja vain harva liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Lisäksi lasten ja nuorten ruokavalio sisältää usein liikaa sokeria sekä tyydyttyneitäJatka lukemista ”Juho Vainion säätiön suur-apuraha lasten ja nuorten aivojen ja valtimoiden tutkimukseen”
Voimaharjoittelua lasten ja nuorten kardiometabolisen terveyden tueksi – ehkä, ehkä ei
Voimaharjoittelu on tehokas ja turvallinen liikuntamuoto, jolla voidaan tukea lihasvoiman ja motoristen taitojen kehittymistä ja ehkäistä liikuntavammoja. Aikuisilla voimaharjoittelun on havaittu vähentävän kardiometabolisten sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, vaaraa. Se, voidaanko voimaharjoittelulla vaikuttaa lasten ja nuorten kardiometaboliseen terveyteen, on kuitenkin epäselvää. Aiheesta on viime vuosina julkaistu useampikin katsaus. Näissä katsauksissa voimaharjoittelulla ei ole havaittu selkeääJatka lukemista ”Voimaharjoittelua lasten ja nuorten kardiometabolisen terveyden tueksi – ehkä, ehkä ei”
Sydäntautien ehkäisyn uudet tuulet ‒ vai vanhaa tuttua eri paketissa?
Sydän- ja verisuonitaudit ovat edelleen keskeisimpiä kansansairauksiamme, jonka ehkäisyyn on julkaistu viime vuosina useampikin suositus. Uudessa eurooppalaisessa suosituksessa on mukana paljon vanhaa, mutta myös uusia näkökulmia. Elintapojen osalta uutta suosituksissa verrattuna 2013 suosituksiin on muun muassa paikoillaanolon vähentämisen ja vähintään kevyen liikkumisen lisääminen. Suosituksiin sisältyy myös Välimeren ruokavalion tai sitä vastaavan ruokavalion noudattaminen sydänterveyden edistämisessä.Jatka lukemista ”Sydäntautien ehkäisyn uudet tuulet ‒ vai vanhaa tuttua eri paketissa?”
Kestävyyskunnon nousu ja tuho kardiometabolisen terveyden kuvaajana
Matala maksimaalinen hapenottokyky mainitaan usein yhtenä voimakkaimpana suurentuneen sydämen ja verisuonitautien sekä aineenvaihdunnan sairauksien riskitekijänä. Maksimaalinen hapenottokyky kuvaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kykyä kuljettaa happea liikunnan aikana työskenteleville lihaksille ja näiden lihasten kykyä käyttää happea energiantuotannossa. Tuoreen tutkimuksemme mukaan maksimaalinen hapenottokyky ei kuitenkaan ollut yhteydessä metabolisen oireyhtymän osatekijöihin ylipainoisilla tai lihavilla aikuisilla. Tutkimuksessamme tarkasteltiin polkupyöräergometrillä toteutetunJatka lukemista ”Kestävyyskunnon nousu ja tuho kardiometabolisen terveyden kuvaajana”
Luuston terveys luodaan lapsuudessa ja nuoruudessa
Elämäntapatekijät selittävät 20–40 % luumassasta. Suurin osa luumassasta rakentuu lapsuuden ja nuoruuden aikana. Siksi luuston terveyttä edistävien elintapojen optimointi elämänkaaren alkupäässä on ensisijaisen tärkeää myös myöhemmän luunterveyden parantamiseksi ja osteoporoosiriskin vähentämiseksi. Kansainvälisen osteoporoosisäätiön tieteellisen julkilausuman mukaan luuliikunnan lisääminen ja kalsiumin ja D-vitamiinin riittävän saannin turvaaminen erityisesti lapsuuden ja nuoruuden aikana tukee luunterveyttä koko elämänkaaren ajan.Jatka lukemista ”Luuston terveys luodaan lapsuudessa ja nuoruudessa”
HOT OFF THE PRESS: Terveellinen 24 tuntia sisältää liikkumista, vähän ruutuaikaa ja sopivasti unta
Koska vuorokaudessa on 24 tuntia, ei terveyden ja hyvinvoinnin kannalta ole samantekevää, mihin nuo tunnit käyttää. 24 tunnin liikumisen suositusten mukaan lasten tulisi liikkua reippaasti vähintään tunti päivässä, viettää ruuduillaan alle kaksi tuntia päivässä ja nukkua 9-11 tuntia yössä. Tuoreen tutkimuksemme mukaan lapsilla, jotka noudattivat näitä suosituksia, oli terveempi kardiometabolinen riskiprofiili kuin muilla lapsilla. LeppäsenJatka lukemista ”HOT OFF THE PRESS: Terveellinen 24 tuntia sisältää liikkumista, vähän ruutuaikaa ja sopivasti unta”
Avoin luokkatila voi tukea koulusitoutuneisuutta, mutta oppituntien aikainen liikunta ei
Teksti: Jani Hartikainen, LitM, väitöskirjatutkija, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. jani.p.hartikainen@jyu.fi; +358406260393; Twitter: @JpHartikainen Viimeisimmän perusopetuksen opetussuunnitelman myötä perinteisiä luokkahuoneita on korvattu yhä enemmän avoimilla ja joustavilla tila- ja kalusteratkaisuilla. Näiden tila- ja kalusteratkaisujen ajatellaan tukevan itseohjautuvaa oppimista, oppilaiden välistä vuorovaikutusta, yhteistyötä sekä tukevan fyysisesti aktiivista koulupäivää. Näin avoimet tilat voivat tukea oppilaiden sitoutumista koulunkäyntiä kohtaan.Jatka lukemista ”Avoin luokkatila voi tukea koulusitoutuneisuutta, mutta oppituntien aikainen liikunta ei”
Motoriset taidot ovat positiivisesti yhteydessä nuorten matemaattiseen osaamiseen
Motorisesti taitavien ja lihaskunnoltaan parempien nuorten matemaattiset taidot ovat paremmalla tasolla kuin motoriikaltaan heikompien ja huonokuntoisempien nuorten. Näitä yhteyksiä näyttäisi selittävän motorisesti taitavien ja parempikuntoisten nuorten parempi työmuisti. Syväojan ja työtoverien tutkimuksessa tarkasteltiin motoristen taitojen, lihaskunnon, kestävyyskunnon ja liikunnan yhteyksiä matemaattiseen osaamiseen 311:lla iältään 12–17-vuotiaalla nuorella. Erityisesti he olivat kiinnostuneita siitä, välittävätkö kognitiiviset toiminnot näitäJatka lukemista ”Motoriset taidot ovat positiivisesti yhteydessä nuorten matemaattiseen osaamiseen”
Sydäntautien ehkäisyn aloittamisessa ei alaikärajaa
Verenkiertoelimistön sairauksien ennaltaehkäisy on yksi terveydenedistämishankkeiden keskeisimpiä tavoitteita ympäri maailmaa – mutta koska verenkiertoelimistön sairauksien ennaltaehkäisy tulisi aloittaa? D’Ascenci ja työtovereineen pitää katsauksessaan tärkeänä ensinnäkin äidin raskaudenaikaista liikuntaa ja tupakoimattomuutta, raskausdiabeteksen ehkäisyä ja vauvaiän imetystä. Näiden lisäksi lapsuuden runsas reipas ja rasittava fyysinen aktiivisuus ja terveellinen ruokavalio muodostavat hyvän pohjan verenkiertoelimistön terveydelle lapsuudesta saakka. IhanteellinenJatka lukemista ”Sydäntautien ehkäisyn aloittamisessa ei alaikärajaa”
Liikkumisen lisääminen ja paikoillaanolon vähentäminen edistää nuorten mielenterveyttä
Liikunnan lisääminen ja paikoillaanolon vähentäminen voi edistää nuorten mielenterveyttä. Liikunnan ja paikoillaanolon merkitys lasten mielenterveyteen puolestaan ei ollut selvä. Havainnoivat tutkimuksen tukevat myös käsitystä, että liikkumisen lisääminen ja paikoillaanolon vähentäminen edistää sekä lapsen että nuorten mielenterveyttä. Rodriguez-Ayllon ja työtoverien järjestelmälliseen katsaukseen sisällytettiin yhteensä 114 tutkimusta, joista neljä oli satunnaistettuja ja kontrolloituja interventiotutkimuksia, 14 satunnaistamattomia, muttaJatka lukemista ”Liikkumisen lisääminen ja paikoillaanolon vähentäminen edistää nuorten mielenterveyttä”
Hyväkuntoisten lasten ja nuorten mielikin voi hyvin
Mielenterveyden ongelmat koskettavat myös lapsia ja nuoria. Fyysisen kunnon tiedetään ennustavan monien kansansairauksien, kuten sepelvaltimotaudin ja tyypin 2 diabeteksen, vaaraa jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Nyt Cadenas-Sanchez ja työtoverit havaitsivat hyväkuntoisten lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin olevan parempi kuin huonompikuntoisilla lapsilla ja nuorilla. Cadenas-Sanchezin ja kumppaneiden tutkimuksessa havaittiin, että parempi kestävyyskunto sekä lihaskunto olivat yhteydessä parempaanJatka lukemista ”Hyväkuntoisten lasten ja nuorten mielikin voi hyvin”
Voimaharjoittelu tukee lasten ja nuorten fyysisen kunnon kehittymistä
Voimaharjoittelulla voidaan edistää esimerkiksi sydämen ja verenkiertoelimistön ja luuston terveyttä. Lisäksi Lesinski ym. ovat osoittaneet voimaharjoittelun edistävän myös lasten ja nuorten fyysistä kuntoa ja toimintakykyä. Voimaharjoittelu paransi voimatasoja, lihaksen voimatuottonopeutta, nopeutta, ketteryyttä ja suunnanmuutosnopeutta, heittämistä sekä lajispesifisistä suorituskykyä. Tulosten perusteella on mahdollista, että biologinen ikä vaikuttaa siihen, millaisia vaikutuksia voimaharjoittelulla on. Todennäköistä onkin, että samanlaisellaJatka lukemista ”Voimaharjoittelu tukee lasten ja nuorten fyysisen kunnon kehittymistä”
Ovatko lapset ja nuoret huonokuntoisempia kuin ennen?
Lasten ja nuorten kunto herättää suuria tunteita ja yleinen käsitys niin mediassa kuin kansan keskuudessa tuntuu olevan, että tämän päivän lapset ovat huonomassa kunnossa kuin lapset pari sukupolvea sitten. Tuoreen järjestelmällisen katsauksen mukaan lasten ja nuorten kestävyyskunto onkin heikentynyt 1980-luvun puolivälistä saakka, mutta samaan aikaan lihasvoima ja nopeus ovat jopa parantuneet. Fuhnerin ja työtovereiden tutkimuksessaJatka lukemista ”Ovatko lapset ja nuoret huonokuntoisempia kuin ennen?”
Covid-19 -rajoitukset söivät lasten ja nuorten fyysisen kunnon
Teksti julkaistu aikaisemmin Liikunta & Tiede -lehdessä 2021. Covid-19 -pandemiaan liittyvät rajoitukset ovat keskeyttäneet kokonaan tai muuttaneet lasten ja nuorten liikunta- ja urheiluharrastuksia. Näiden toimien vaikutuksista lasten ja nuorten fyysiseen kuntoon ei kuitenkaan ole ollut kattavaa tietoa. Nyt sekä Jurakin ja työtoverien että Wahl-Alexahnderin ja Camicin tutkimusten perusteella lasten ja nuorten fyysinen kunto oli heikentynytJatka lukemista ”Covid-19 -rajoitukset söivät lasten ja nuorten fyysisen kunnon”
HaapalaLAB 