Liikunta aktivoi aivoja

Teksti julkaistu aikaisemmin Jyväskylän yliopiston sivuilla. Liikuntalääketieteen yliopistonlehtori Eero Haapala tutkii  lasten ja nuorten elintapojen ja terveyden yhteyksiä ja johtaa tutkimusryhmää Jyväskylän yliopistossa. Tutkimusten painopiste on liikunnan ja ravitsemustekijöiden vaikutuksissa. Haapala sanoo, että liikunta luo oppimista tukevan neurobiologisen ympäristön. Kaikki liikunnallisuus ei kuitenkaan näy mitattavina hyötyinä kaikkien lasten ja nuorten oppimisessa. Parhaimmillaan esimerkiksi liikunnan lisääminen koulupäiviin voiJatka lukemista ”Liikunta aktivoi aivoja”

Onko ruutu paha ja liike hyvä?

Lapsista ja nuorista suuri osa viettää päivittäin useita tunteja ruutujen ääressä. Lisäksi alle puolet heistä liikkuu reippaasti suositusten mukaisesti vähintään tunnin päivässä. Ruutuajan, liikkumattomuuden ja huonon fyysisen kunnon sanotaan usein lisäävän lasten ja nuorten masennusoireilua ja heikentävän oppimista. Onko liikunta tosiaan avain onneen ja voiko ruutuajan vähentäminen ratkaista oppimisen haasteita? Liikunnan ja ruutuajan vaikutus lastenJatka lukemista ”Onko ruutu paha ja liike hyvä?”

Terveellinen ruokavalio, lukeminen ja urheiluharrastus edistävät lasten päättelykykyä

Päättelykyky on keskeinen taito oppimisessa ja erilaisten asiakokonaisuuksien hahmottamisessa sekä ongelmien ratkaisemisessa. Tuoreen Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan parempi ruokavalion kokonaislaatu, vähäisempi punaisen lihan syöminen, lukeminen ja liikunnan harrastaminen urheiluseurassa paransivat lasten päättelykykyä alakoulun kahdella ensimmäisellä luokalla. – Terveellisemmin syövillä lapsilla päättelykyky kehittyi enemmän kuin muilla lapsilla. Erityisesti parempi ruokavalion kokonaislaatu, mutta myös vähäinen punaisen lihanJatka lukemista ”Terveellinen ruokavalio, lukeminen ja urheiluharrastus edistävät lasten päättelykykyä”

Hyvät motoriset taidot, lukeminen ja soittoharrastus ennustavat parempia kognitiivisia taitoja lapsuudesta nuoruuteen

Kognitiiviset taidot ovat keskeisiä sosiaalisen vuorovaikutuksen, ympäristöön sopeutumisen ja oppimisen kannalta. Useat eri tekijät aina raskausaikaisista tekijöistä voivat vaikuttaa lasten ja nuorten kognitiivisten taitojen kehittymiseen. Tuoreen tutkimuksemme mukaan hyvät motoriset taidot, soittoharrastus, kohtuullinen tietokoneen käyttö sekä erityisesti runsaampi lukeminen ennustivat parempia kognitiivisia taitoja lapsuudesta nuoruuteen. Tutkimuksessamme tarkasteltiin 29:n eri tekijän yhteyksiä kognitiivisiin taitoihin lapsuudesta nuoruuteenJatka lukemista Hyvät motoriset taidot, lukeminen ja soittoharrastus ennustavat parempia kognitiivisia taitoja lapsuudesta nuoruuteen

Koulu alkaa – elintavat oppimisen tukena

Kesäloman loppu häämöttää ja paluu kouluun tai koulun aloitus koskettaa tuhansia lapsia. Koulun, opettajien ja vanhempien tavoitteena on tukea parhaalla mahdollisella  lasten oppimista ja menestymistä koulussa.  Terveelliset elintavat ovat yksi keino edistää oppimiseen liittyviä prosesseja. Ovatko liikunta, ruokavalio ja uni yhteydessä oppimiseen ja onko ylipaino haitaksi oppimiselle? Voidaanko liikunnalla edistää oppimista – onko fyysinen passiivisuusJatka lukemista ”Koulu alkaa – elintavat oppimisen tukena”

Motoriset taidot ovat positiivisesti yhteydessä nuorten matemaattiseen osaamiseen

Motorisesti taitavien ja lihaskunnoltaan parempien nuorten matemaattiset taidot ovat paremmalla tasolla kuin motoriikaltaan heikompien ja huonokuntoisempien nuorten. Näitä yhteyksiä näyttäisi selittävän motorisesti taitavien ja parempikuntoisten nuorten parempi työmuisti. Syväojan ja työtoverien tutkimuksessa tarkasteltiin motoristen taitojen, lihaskunnon, kestävyyskunnon ja liikunnan yhteyksiä matemaattiseen osaamiseen 311:lla iältään 12–17-vuotiaalla nuorella. Erityisesti he olivat kiinnostuneita siitä, välittävätkö kognitiiviset toiminnot näitäJatka lukemista ”Motoriset taidot ovat positiivisesti yhteydessä nuorten matemaattiseen osaamiseen”