Muovintuotanto on kasvanut merkittävästi viime vuosisadan aikana ja vuonna 2022 muovia tuotettiin 400,3 miljoonaa tonnia. Tämä on johtanut muovijätteen kertymiseen ympäristöön. Muovijätteiden seurauksena mikromuovit ja nanomuovit ovat päätyneet ekosysteemeihin ja ravintoketjuihin, ja voivat vaikuttaa myös ihmisten terveyteen. Mikro- ja nanomuovihiukkasia on löydetty useista elintarvikkeista, kuten hunajasta, oluesta, suolasta, sokerista, äyriäisistä ja pullovedestä. Esimerkiksi litrassa pullovettäJatka lukemista ”Elimistöön kertyvä mikromuovit heikentävät terveyttä”
Avainsana-arkisto:terveys
Liikunnan, ruokavalion ja valtimoiden toiminnallisuuden vaikutus nuorten aivojen toimintaan
Paavo Nurmen säätiön tukee tutkimukstamme laajalla rintamalla. Teksti julkaistu alunperin säätiön sivuilla. Liikunnalla ja ruokavalion laadulla on merkitystä aivoterveyden kehittymisessä ja opinnoissa menestymisessä. Suuri osa nykynuorista liikkuu liian vähän. Lisäksi nuorten ruokavalio sisältää usein runsaasti tyydyttyneitä rasvoja ja nopeita hiilihydraatteja, kuten sokereita. Aivot ovat herkkä elin. Puutteellinen verenkierto ja sydänterveys altistavat aivot ajan mittaan pienille,Jatka lukemista ”Liikunnan, ruokavalion ja valtimoiden toiminnallisuuden vaikutus nuorten aivojen toimintaan”
Sydänterveys alkaa heiketä noin kymmenvuotiaana
Selkeästi havaittavissa olevat sydän- ja verisuonitautien oireet, kuten sydänkohtaukset, koskettavat pääasiassa aikuisia. Niiden juuret ovat kuitenkin lapsuudessa. Tuoreen tutkimuksen mukaan sydän- ja verisuoniterveyden heikkeneminen alkaa jo noin kymmenvuotiaana. Vaikka sukupuolten välillä ei havaittu merkittäviä eroja, poikien sydän- ja verisuoniterveys parani enemmän ennen kymmenen vuoden ikää. Tämän jälkeen poikien sydän- ja verisuoniterveys heikkenee nopeammin kuin tytöjen. Jatka lukemista ”Sydänterveys alkaa heiketä noin kymmenvuotiaana ”
Kohonnut kardiometabolinen riski lisää masennuksen, ahdistuksen ja stressin riskiä myöhemmin elämässä
Pitääkö sanonta ”terve sielu terveessä ruumissa” paikkansa? Tuore laaja väestöpohjainen tutkimus antaa vahvistusta fyysisen terveyden ja psyykkisen terveyden välisestä kiinteästä yhteydestä Tutkimuksessa kohonnut veren glukoosi- ja triglyseridi -pitoisuudet sekä matala HDL-kolesteroli-pitoisuus olivat yhteydessä korkeampaan riskiin sairastua masennukseen ja ahdistukseen sekä stressiin liittyviin häiriöihin. Chourpiliadis ja työtoverit tutkivat kardiometabolisten risktekijöiden yhteyttä psyykkisten sairauksien riskiin yli 200 000Jatka lukemista ”Kohonnut kardiometabolinen riski lisää masennuksen, ahdistuksen ja stressin riskiä myöhemmin elämässä”
Hyvä varhaisaikuisuuden kestävyyskunto suojaa valtimoita 40 vuotta
Kestävyyskunnon ja lihasvoiman sydän- ja verisuonisairauksilta suojaava vaikutus on tiedetty jo pitkään. Pitkän ajan seurantatutkimukset ovat silti harvinaisia ja fyysisen kunnon yhteydet ateroskleroottisiin muutoksiin osin ristiriitaisia. Tuoreessa 40 vuoden seurantatutkimuksessa havaittiin, että hyvä kestävyyskunto varhaisaikuisuudessa oli yhteydessä ateroskleroosin esiasteisiin neljä vuosikymmentä myöhemmin. Fortuin-de Smidt ja työtoverit hyödynsivät 797 ruotsalaismiehen seuranta-aineistoa. Maksimaalisella polkupyöräergometritestillä mitattu kestävyyskunto jaJatka lukemista ”Hyvä varhaisaikuisuuden kestävyyskunto suojaa valtimoita 40 vuotta”
Viheralueet tukevat vastasyntyneen terveyttä
Ympäröivä luonto muovaa terveyttä ja hyvinvointia lapsuudesta saakka. Runsaampi luontoaltistus saattaa pienentää muun muassa mielenterveyshäiriöitä ja sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Luontoaltistuksen vaikutukset saattavat siirtyä myös seuraavalle sukupolvelle jo äidin raskauden aikana, mutta tutkimusnäyttö tästä on hajanaista. Tuoreen tutkimuksen mukaan kaukana viheralueista asuvien äitien lapset syntyivät todennäköisemmin pienipainoisina. Alhainen syntymäpaino kasvattaa esimerkiksi lihavuuden, sydän- ja verisuonisairauksienJatka lukemista ”Viheralueet tukevat vastasyntyneen terveyttä”
Lasten ja nuorten fyysinen kunto – kaikkea muuta kuin läpikotaisin tutkittu juttu
Lasten ja nuorten fyysiseen kuntoon on kiinnitetty huomiota jo antiikin ajoista saakka, mutta lasten ja nuorten fyysisen kunnon taso on alkanut kiinnostaa erityisesti maailmansotien jälkeen. Huolimatta pitkään jatkuneesta kiinnostuksesta, lasten ja nuorten fyysisen kunnon merkitys terveydelle, fyysisen kunnon mittaamisen luotettavuus ja fyysisen kunnon käytettävyys kansanterveyden edistämisessä on kaikkea muuta kuin selvä. Nyt lasten ja nuortenJatka lukemista ”Lasten ja nuorten fyysinen kunto – kaikkea muuta kuin läpikotaisin tutkittu juttu”
Rasvamaksaa vastaan rasittavalla liikunnalla
Rasvamaksa on yleisin maksasairaus. Lasten ja nuorten ylipainon yleistymisen seurauksena maksan rasvoittuminen on lisääntynyt myös heillä. Tuoreen tutkimuksen mukaan rasittavaa fyysistä aktiivisuutta sisältävä liikkuminen vähentää maksan rasvaa ylipainoisilla nuorilla. Pelkkää kevyt tai kohtuukuormitteinen fyysinen aktiivisuus ei tähän riitä. Gonzales-Ruiz ja työtoverit jakoivat nuoret neljään ryhmään, joista yksi toimi kontrolliryhmänä ja osallistui vain koulun pakolliselle viikoittaiselleJatka lukemista ”Rasvamaksaa vastaan rasittavalla liikunnalla”
Lihaskunto ennustaa lasten ja nuorten terveyttä
Lihaskunto on keskeinen osa lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä, sillä riittävää lihasvoimaa tarvitaan kaikessa liikkumisessa ja lihasvoima yhdessä motoristen taitojen kanssa muodostaa pohjan fyysisesti aktiiviselle elämäntavalle. Hyvä lihaskunto on myös yhdistetty parempaan terveyteen poikkileikkaustutkimuksissa ja lisäksi Garcia-Hermoso ym. ovat osoittaneet, että parempi lihaskunto myös ennustaa tulevaa terveyttä. Tutkimuksessa osoitettiin, että lihaskunnoltaan paremmilla lapsilla ja nuorillaJatka lukemista ”Lihaskunto ennustaa lasten ja nuorten terveyttä”
HaapalaLAB 