Kognitiiviset taidot ovat keskeisiä sosiaalisen vuorovaikutuksen, ympäristöön sopeutumisen ja oppimisen kannalta. Useat eri tekijät aina raskausaikaisista tekijöistä voivat vaikuttaa lasten ja nuorten kognitiivisten taitojen kehittymiseen. Tuoreen tutkimuksemme mukaan hyvät motoriset taidot, soittoharrastus, kohtuullinen tietokoneen käyttö sekä erityisesti runsaampi lukeminen ennustivat parempia kognitiivisia taitoja lapsuudesta nuoruuteen. Tutkimuksessamme tarkasteltiin 29:n eri tekijän yhteyksiä kognitiivisiin taitoihin lapsuudesta nuoruuteenJatka lukemista ”Hyvät motoriset taidot, lukeminen ja soittoharrastus ennustavat parempia kognitiivisia taitoja lapsuudesta nuoruuteen”
Avainsana-arkisto:tiede
Hyvä kestävyyskunto ei suojaa lapsia metaboliselta oireyhtymältä
Matalaa kestävyyskuntoa on usein pidetty ylipainoa ja lihavuutta tärkeämpänä riskitekijänä metaboliselle oireyhtymälle. Tuoreen tutkimuksemme mukaan kestävyyskunto ei kuitenkaan eroa lapsilla huolimatta suurista eroista metabolisen oireyhtymän riskitekijöiden. Nämä tulokset lapsilla olivat melko toistettavia myös aikuisilla, joilla kestävyyskunnon merkitys metabolisen oireyhtymän riskitekijänä väheni huomattavasti, kun kehon koko ja koostumus otettiin asianmukaisesti huomioon. Tulostemme perusteella erot kehon rasvakudoksenJatka lukemista ”Hyvä kestävyyskunto ei suojaa lapsia metaboliselta oireyhtymältä”
Koulu alkaa – elintavat oppimisen tukena
Kesäloman loppu häämöttää ja paluu kouluun tai koulun aloitus koskettaa tuhansia lapsia. Koulun, opettajien ja vanhempien tavoitteena on tukea parhaalla mahdollisella lasten oppimista ja menestymistä koulussa. Terveelliset elintavat ovat yksi keino edistää oppimiseen liittyviä prosesseja. Ovatko liikunta, ruokavalio ja uni yhteydessä oppimiseen ja onko ylipaino haitaksi oppimiselle? Voidaanko liikunnalla edistää oppimista – onko fyysinen passiivisuusJatka lukemista ”Koulu alkaa – elintavat oppimisen tukena”
Reippaan ja rasittavan liikkumisen mittaaminen ei paljasta liikunnan luustovaikutuksia
Terveytensä ja hyvinvointinsa vuoksi lapsia ja nuoria kannustetaan liikkumaan reippaasti ja rasittavasti vähintään tunti päivässä. Lisäksi kolmesti viikossa suositellaan tekemään lihasten ja luuston terveyttä edistävää liikkumista. Vaikka viimeksi mainitut liikkumisen muodot mainitaan suosituksissa, niitä on mitattu tutkimuksissa vain harvoin. Tuore tutkimuksemme tarkasteli, voidaanko erityisesti luukuormituksen mittaamiseen kehitettyä ja liikemittaritietoa hyödyntävää menetelmää käyttää lasten ja nuortenJatka lukemista ”Reippaan ja rasittavan liikkumisen mittaaminen ei paljasta liikunnan luustovaikutuksia”
Hot off the press: Saunominen tehostaa liikunnan terveysvaikutuksia
Välillä aikuistutkimusta, mutta kiinnostavaa sellaista. Liikunnan ja saunomisen yhdistäminen kannattaa. Uuden tutkimuksemme mukaan liikunta ja saunominen vähentää valtimotautien riskiä parantamalla kestävyyskuntoa ja laskemalla verenpainetta ja kolesterolitasoja. Vaikutukset näihin valtimosairauksien riskitekijöihin olivat suurempia, kuin liikunnalla yksinään. Koska valtimotaudit ovat merkittävin toimintakyvyn heikentäjä ja ennenaikaisten kuolemien aiheuttaja Suomessa, valtimotautien aiheuttaman kansanterveydellisen ja -taloudellisen taakan vuoksi niiden ehkäisyäJatka lukemista ”Hot off the press: Saunominen tehostaa liikunnan terveysvaikutuksia”
Lasten paino ei putoa ruutuaikaa vähentämällä
Terveytensä ja hyvinvointinsa vuoksi lapsia ja nuoria kannustetaan rajoittamaan vapaa-ajan ruutuaikaa kahteen tuntiin päivässä sekä välttämään pitkäkestoista paikoillaanoloa. Tästä huolimatta lapset ja nuoret viettävät suuren osan päivästään fyysisesti passiivisina ja usein ruutujen äärellä. Tuore tutkimus tarkasteli, voidaanko ruutuajan rajoittamisella vaikuttaa lasten ja nuorten painoindeksiin. Tulosten mukaan ruutuajan vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet todella vähensivät ruutuaikaa, mutta vaikutuksetJatka lukemista ”Lasten paino ei putoa ruutuaikaa vähentämällä”
Fyysinen kunto ei ehkä suojaakaan metaboliselta oireyhtymältä
Fyysistä kuntoa on usein pidetty jopa ylipainoa ja lihavuutta merkittävämpänä terveyden kuvaajana. Nykytiedon valossa matalan fyysisen kunnon merkitystä metabolisen oireyhtymän vaaratekijänä on liioiteltu. Tutkimusten mukaan erot kehon rasvakudoksen määrässä selittävät useissa aikaisemmissa tutkimuksissa havaitut yhteydet fyysisen kunnon ja metabolisen oireyhtymän välillä. Kattavin tutkimusnäyttö löytyy kestävyyskunnon ja metabolisen oireyhtymän välisistä yhteyksistä. Parempi kenttätesteillä, kuten esimerkiksi MOVE-mittauksistaJatka lukemista ”Fyysinen kunto ei ehkä suojaakaan metaboliselta oireyhtymältä”
Liikkuminen vaikuttaa lasten kardiometaboliseen terveyteen – mutta ei se silti ihan yksinkertaista ole!
Aikuisilla kliinisen muotonsa saavilla verenkiertoelimistön ja aineenvaihdunnan sairauksilla, kuten tyypin 2 diabeteksella ja sepelvaltimotaudilla, on juurensa jo lapsuudessa. Näiden sairauksien kehittyminen vie siis paljon aikaa ja mikäli kardiometabolisten riskitekijöiden tasojen heikentymistä voidaan ehkäistä lapsuudessa, sairauksien kliinisten muotojen puhkeamista voidaan jopa ehkäistä tai ainakin siirtää vuosilla eteenpäin. Ylipaino ja lihavuus Ylipaino ja lihavuus ja erityisesti niihinJatka lukemista ”Liikkuminen vaikuttaa lasten kardiometaboliseen terveyteen – mutta ei se silti ihan yksinkertaista ole!”
Liikkumista metabolisen oireyhtymän ehkäisyyn lapsuudesta alkaen?
Metabolinen oireyhtymä on merkittävä riski useille kroonisille kansansairauksille (katso edellinen artikkeli metabolisesta oireyhtymästä). Liikkumisen suositusten mukaan lasten ja nuorten tulisi liikkua seitsemisen tuntia viikossa reippaasti ja vähintään kolmesti viikossa liikkumisen pitäisi olla hyvin hengästyttävää ja rasittavaa. Tämän lisäksi viikkoon tulisi mahduttaa lihaksiston ja luuston terveyttä edistävää liikkumista vähintään kolmesti. Tutkimusten mukaan harva lapsi ja nuoriJatka lukemista ”Liikkumista metabolisen oireyhtymän ehkäisyyn lapsuudesta alkaen?”
Metabolinen oireyhtymä lapsilla ja nuorilla
Metabolisella oireyhtymällä tarkoitetaan aineenvaihdunnan ja sydämen ja verenkiertoelimistön sairauksien vaaratekijöiden kasautumista yhdelle henkilölle. Lapsuudessa alkanut metabolinen oireyhtymä lisää riskiä useille kroonisille kansansairauksille kuten tyypin 2 diabetekselle, ateroskleroottisille valtimotaudeille ja muistisaurauksille myöhemmin elämässä. Syitä metabolisen oireyhtymän synnylle ovat epäterveelliset elintavat kuten vähäinen liikunnan määrä, epäterveellinen ruokavalio sekä riittämätön uni. Näiden tekijöiden vaikutuksia voivat kuitenkin muovata esimerkiksiJatka lukemista ”Metabolinen oireyhtymä lapsilla ja nuorilla”
Rasvamaksaa vastaan rasittavalla liikunnalla
Rasvamaksa on yleisin maksasairaus. Lasten ja nuorten ylipainon yleistymisen seurauksena maksan rasvoittuminen on lisääntynyt myös heillä. Tuoreen tutkimuksen mukaan rasittavaa fyysistä aktiivisuutta sisältävä liikkuminen vähentää maksan rasvaa ylipainoisilla nuorilla. Pelkkää kevyt tai kohtuukuormitteinen fyysinen aktiivisuus ei tähän riitä. Gonzales-Ruiz ja työtoverit jakoivat nuoret neljään ryhmään, joista yksi toimi kontrolliryhmänä ja osallistui vain koulun pakolliselle viikoittaiselleJatka lukemista ”Rasvamaksaa vastaan rasittavalla liikunnalla”
Juho Vainion säätiön suur-apuraha lasten ja nuorten aivojen ja valtimoiden tutkimukseen
Juho Vainion säätiö myönsi tutkimusryhmällemme säätiön suurapurahan. Apurahan turvin tutkimme ja syvennämme tietoutta liikunnan, paikoillaanolon ja ravitsemuksen yhteyksistä aivojen ja valtimoiden terveyteen lapsilla ja nuorilla. Tutkimusaihe on merkittävä, sillä lapset ja nuoret viettävät suurimman osan päivästään istuen ja vain harva liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Lisäksi lasten ja nuorten ruokavalio sisältää usein liikaa sokeria sekä tyydyttyneitäJatka lukemista ”Juho Vainion säätiön suur-apuraha lasten ja nuorten aivojen ja valtimoiden tutkimukseen”
Voimaharjoittelua lasten ja nuorten kardiometabolisen terveyden tueksi – ehkä, ehkä ei
Voimaharjoittelu on tehokas ja turvallinen liikuntamuoto, jolla voidaan tukea lihasvoiman ja motoristen taitojen kehittymistä ja ehkäistä liikuntavammoja. Aikuisilla voimaharjoittelun on havaittu vähentävän kardiometabolisten sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, vaaraa. Se, voidaanko voimaharjoittelulla vaikuttaa lasten ja nuorten kardiometaboliseen terveyteen, on kuitenkin epäselvää. Aiheesta on viime vuosina julkaistu useampikin katsaus. Näissä katsauksissa voimaharjoittelulla ei ole havaittu selkeääJatka lukemista ”Voimaharjoittelua lasten ja nuorten kardiometabolisen terveyden tueksi – ehkä, ehkä ei”
Sydäntautien ehkäisyn uudet tuulet ‒ vai vanhaa tuttua eri paketissa?
Sydän- ja verisuonitaudit ovat edelleen keskeisimpiä kansansairauksiamme, jonka ehkäisyyn on julkaistu viime vuosina useampikin suositus. Uudessa eurooppalaisessa suosituksessa on mukana paljon vanhaa, mutta myös uusia näkökulmia. Elintapojen osalta uutta suosituksissa verrattuna 2013 suosituksiin on muun muassa paikoillaanolon vähentämisen ja vähintään kevyen liikkumisen lisääminen. Suosituksiin sisältyy myös Välimeren ruokavalion tai sitä vastaavan ruokavalion noudattaminen sydänterveyden edistämisessä.Jatka lukemista ”Sydäntautien ehkäisyn uudet tuulet ‒ vai vanhaa tuttua eri paketissa?”
Kestävyyskunnon nousu ja tuho kardiometabolisen terveyden kuvaajana
Matala maksimaalinen hapenottokyky mainitaan usein yhtenä voimakkaimpana suurentuneen sydämen ja verisuonitautien sekä aineenvaihdunnan sairauksien riskitekijänä. Maksimaalinen hapenottokyky kuvaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kykyä kuljettaa happea liikunnan aikana työskenteleville lihaksille ja näiden lihasten kykyä käyttää happea energiantuotannossa. Tuoreen tutkimuksemme mukaan maksimaalinen hapenottokyky ei kuitenkaan ollut yhteydessä metabolisen oireyhtymän osatekijöihin ylipainoisilla tai lihavilla aikuisilla. Tutkimuksessamme tarkasteltiin polkupyöräergometrillä toteutetunJatka lukemista ”Kestävyyskunnon nousu ja tuho kardiometabolisen terveyden kuvaajana”
Luuston terveys luodaan lapsuudessa ja nuoruudessa
Elämäntapatekijät selittävät 20–40 % luumassasta. Suurin osa luumassasta rakentuu lapsuuden ja nuoruuden aikana. Siksi luuston terveyttä edistävien elintapojen optimointi elämänkaaren alkupäässä on ensisijaisen tärkeää myös myöhemmän luunterveyden parantamiseksi ja osteoporoosiriskin vähentämiseksi. Kansainvälisen osteoporoosisäätiön tieteellisen julkilausuman mukaan luuliikunnan lisääminen ja kalsiumin ja D-vitamiinin riittävän saannin turvaaminen erityisesti lapsuuden ja nuoruuden aikana tukee luunterveyttä koko elämänkaaren ajan.Jatka lukemista ”Luuston terveys luodaan lapsuudessa ja nuoruudessa”
HOT OFF THE PRESS: Terveellinen 24 tuntia sisältää liikkumista, vähän ruutuaikaa ja sopivasti unta
Koska vuorokaudessa on 24 tuntia, ei terveyden ja hyvinvoinnin kannalta ole samantekevää, mihin nuo tunnit käyttää. 24 tunnin liikumisen suositusten mukaan lasten tulisi liikkua reippaasti vähintään tunti päivässä, viettää ruuduillaan alle kaksi tuntia päivässä ja nukkua 9-11 tuntia yössä. Tuoreen tutkimuksemme mukaan lapsilla, jotka noudattivat näitä suosituksia, oli terveempi kardiometabolinen riskiprofiili kuin muilla lapsilla. LeppäsenJatka lukemista ”HOT OFF THE PRESS: Terveellinen 24 tuntia sisältää liikkumista, vähän ruutuaikaa ja sopivasti unta”
Avoin luokkatila voi tukea koulusitoutuneisuutta, mutta oppituntien aikainen liikunta ei
Teksti: Jani Hartikainen, LitM, väitöskirjatutkija, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. jani.p.hartikainen@jyu.fi; +358406260393; Twitter: @JpHartikainen Viimeisimmän perusopetuksen opetussuunnitelman myötä perinteisiä luokkahuoneita on korvattu yhä enemmän avoimilla ja joustavilla tila- ja kalusteratkaisuilla. Näiden tila- ja kalusteratkaisujen ajatellaan tukevan itseohjautuvaa oppimista, oppilaiden välistä vuorovaikutusta, yhteistyötä sekä tukevan fyysisesti aktiivista koulupäivää. Näin avoimet tilat voivat tukea oppilaiden sitoutumista koulunkäyntiä kohtaan.Jatka lukemista ”Avoin luokkatila voi tukea koulusitoutuneisuutta, mutta oppituntien aikainen liikunta ei”
Motoriset taidot ovat positiivisesti yhteydessä nuorten matemaattiseen osaamiseen
Motorisesti taitavien ja lihaskunnoltaan parempien nuorten matemaattiset taidot ovat paremmalla tasolla kuin motoriikaltaan heikompien ja huonokuntoisempien nuorten. Näitä yhteyksiä näyttäisi selittävän motorisesti taitavien ja parempikuntoisten nuorten parempi työmuisti. Syväojan ja työtoverien tutkimuksessa tarkasteltiin motoristen taitojen, lihaskunnon, kestävyyskunnon ja liikunnan yhteyksiä matemaattiseen osaamiseen 311:lla iältään 12–17-vuotiaalla nuorella. Erityisesti he olivat kiinnostuneita siitä, välittävätkö kognitiiviset toiminnot näitäJatka lukemista ”Motoriset taidot ovat positiivisesti yhteydessä nuorten matemaattiseen osaamiseen”
Sydäntautien ehkäisyn aloittamisessa ei alaikärajaa
Verenkiertoelimistön sairauksien ennaltaehkäisy on yksi terveydenedistämishankkeiden keskeisimpiä tavoitteita ympäri maailmaa – mutta koska verenkiertoelimistön sairauksien ennaltaehkäisy tulisi aloittaa? D’Ascenci ja työtovereineen pitää katsauksessaan tärkeänä ensinnäkin äidin raskaudenaikaista liikuntaa ja tupakoimattomuutta, raskausdiabeteksen ehkäisyä ja vauvaiän imetystä. Näiden lisäksi lapsuuden runsas reipas ja rasittava fyysinen aktiivisuus ja terveellinen ruokavalio muodostavat hyvän pohjan verenkiertoelimistön terveydelle lapsuudesta saakka. IhanteellinenJatka lukemista ”Sydäntautien ehkäisyn aloittamisessa ei alaikärajaa”
HaapalaLAB 