Venyttelyä käytetään yleensä lisäämään liikelaajuuksia, mutta aika ajoin mediassa nousee esiin väitteitä, että venyttely voi kohottaa kuntoa jopa enemmän kuin muu harjoittelu. Yksittäisissä tutkimuksissa venyttelyn onkin havaittu jossain määrin parantavan lihasvoimaa sekä lisäävän lihasmassaa. Tuore meta-analyysi veti olemassa olevan tutkimustiedon yhteen. Tulosten perusteella venyttelyllä voi olla pieni positiivinen vaikutus maksimivoimaan sekä lihasmassaan. Warneken ja työtovereidenJatka lukemista ”Voiko venyttelemällä tulla voimakkaaksi?”
Avainsana-arkisto:tiedeviestintä
Hyvä varhaisaikuisuuden kestävyyskunto suojaa valtimoita 40 vuotta
Kestävyyskunnon ja lihasvoiman sydän- ja verisuonisairauksilta suojaava vaikutus on tiedetty jo pitkään. Pitkän ajan seurantatutkimukset ovat silti harvinaisia ja fyysisen kunnon yhteydet ateroskleroottisiin muutoksiin osin ristiriitaisia. Tuoreessa 40 vuoden seurantatutkimuksessa havaittiin, että hyvä kestävyyskunto varhaisaikuisuudessa oli yhteydessä ateroskleroosin esiasteisiin neljä vuosikymmentä myöhemmin. Fortuin-de Smidt ja työtoverit hyödynsivät 797 ruotsalaismiehen seuranta-aineistoa. Maksimaalisella polkupyöräergometritestillä mitattu kestävyyskunto jaJatka lukemista ”Hyvä varhaisaikuisuuden kestävyyskunto suojaa valtimoita 40 vuotta”
Fyysinen kunto ei ehkä suojaakaan metaboliselta oireyhtymältä
Fyysistä kuntoa on usein pidetty jopa ylipainoa ja lihavuutta merkittävämpänä terveyden kuvaajana. Nykytiedon valossa matalan fyysisen kunnon merkitystä metabolisen oireyhtymän vaaratekijänä on liioiteltu. Tutkimusten mukaan erot kehon rasvakudoksen määrässä selittävät useissa aikaisemmissa tutkimuksissa havaitut yhteydet fyysisen kunnon ja metabolisen oireyhtymän välillä. Kattavin tutkimusnäyttö löytyy kestävyyskunnon ja metabolisen oireyhtymän välisistä yhteyksistä. Parempi kenttätesteillä, kuten esimerkiksi MOVE-mittauksistaJatka lukemista ”Fyysinen kunto ei ehkä suojaakaan metaboliselta oireyhtymältä”
Juho Vainion säätiön suur-apuraha lasten ja nuorten aivojen ja valtimoiden tutkimukseen
Juho Vainion säätiö myönsi tutkimusryhmällemme säätiön suurapurahan. Apurahan turvin tutkimme ja syvennämme tietoutta liikunnan, paikoillaanolon ja ravitsemuksen yhteyksistä aivojen ja valtimoiden terveyteen lapsilla ja nuorilla. Tutkimusaihe on merkittävä, sillä lapset ja nuoret viettävät suurimman osan päivästään istuen ja vain harva liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Lisäksi lasten ja nuorten ruokavalio sisältää usein liikaa sokeria sekä tyydyttyneitäJatka lukemista ”Juho Vainion säätiön suur-apuraha lasten ja nuorten aivojen ja valtimoiden tutkimukseen”
Ovatko lapset ja nuoret huonokuntoisempia kuin ennen?
Lasten ja nuorten kunto herättää suuria tunteita ja yleinen käsitys niin mediassa kuin kansan keskuudessa tuntuu olevan, että tämän päivän lapset ovat huonomassa kunnossa kuin lapset pari sukupolvea sitten. Tuoreen järjestelmällisen katsauksen mukaan lasten ja nuorten kestävyyskunto onkin heikentynyt 1980-luvun puolivälistä saakka, mutta samaan aikaan lihasvoima ja nopeus ovat jopa parantuneet. Fuhnerin ja työtovereiden tutkimuksessaJatka lukemista ”Ovatko lapset ja nuoret huonokuntoisempia kuin ennen?”
HaapalaLAB 