Liikuntaa voidaan pitää yhtenä keinona ehkäistä ja hoitaa mielenterveyden ongelmia lapsilla ja nuorilla. Mielenterveyden ongelmat ovat kasvava haaste lasten ja nuorten hyvinvoinnille ja niiden yleisuus on korkea lapsilla ja nuorilla, joilla on neurologisen kehityksen häiriö. Liikunnalla näyttäisi kuitenkin olevan positiivinen vaikutus mielenterveyteen myös lapsilla ja nuorilla, joilla on neurologisen kehityksen häiriö. Liun ja työtovereiden yliJatka lukemista ”Liikkuminen tukee mielenterveyttä myös lapsilla ja nuorilla, joilla on neurologisinen kehityksen häiriö”
Kategoria-arkisto: Tutkimusuutiset
Parantunut itsetunto selittää liikunnan ja mielenterveyden positiivista yhteyttä
Nuoruus on nopeaa aivojen ja sosiaalisen käyttäytymisen kehittymisen aikaa. Nämä nopeat muutokset altistavat nuoret myös mielenterveyden ongelmille. Tuoreen tutkimuksen mukaan lapsuudessa säännöllisesti urheiluharrastuksiin osallistuneilla oli vähemmän mielenterveyden ongelmia, kuten masennus- ja ahdistusoireita, nuoruudessa. Parempi itsetunto välitti urheiluharrastuksen ja mielenterveyden välistä yhteyttä. Rodriguez-Ayllonin ym. tutkimukseen osallistui yli 4000 lasta, joita seurattiin kuudesta ikävuodesta 13 ikävuoteen. LiikuntaaJatka lukemista ”Parantunut itsetunto selittää liikunnan ja mielenterveyden positiivista yhteyttä”
Luustoa kuormittava liikunta vähenee nuoruudessa, jolloin sitä erityisesti tarvittaisiin
Tutkimuksessamme on ensimmäistä kertaa selvitetty luuliikunnan eli luustoa vahvistavan liikunnan määrän muutoksia nuoruudessa. Tutkimus osoitti luuliikunnan määrän vähenevän nuoruudessa. Eniten luuliikunta vähenee huonokuntoisimmilla nuorilla. Luustoa vahvistava liikunta lapsuudessa ja nuoruudessa on välttämätöntä vahvan ja terveen luuston edistämisessä ja ylläpitämisessä. Tutkimuksessa tarkasteltiin luuliikunnan muutoksia kolmen vuoden tutkimusjakson aikana nuorilla, jotka olivat keskimäärin 11-vuotiaita tutkimuksen alkaessa. VaikkaJatka lukemista ”Luustoa kuormittava liikunta vähenee nuoruudessa, jolloin sitä erityisesti tarvittaisiin ”
Kestävyyskunnon mittarit ennustavat lasten aivoterveyttä eri tavoin
Hyvää kestävyyskuntoa pidetään yhtenä parhaimpana lapsuuden terveyden mittareista. Se on yhdistetty usein myös parempaan koulumenestykseen ja toiminnanohjaukseen sekä suurempaan aivojen tilavuuteen. Kestävyyskuntoa on kuitenkin tutkittu hyvin kapeasti ja usein menetelmillä, jotka eivät kuvaa optimaalisesti kestävyyskuntoa. Tuoreen Jyväskylän yliopiston ja espanjalaisen Granadan yliopiston tutkimuksen perusteella erityisesti 20-metrin viivajuoksutestin avulla mitattu suorituskyky oli yhteydessä useaan eri aivoterveyttäJatka lukemista ”Kestävyyskunnon mittarit ennustavat lasten aivoterveyttä eri tavoin”
Liikunta- ja urheiluharrastus edistää nuorten luuston terveyttä
Luusto kehittyy voimakkaasti lapsuudessa ja nuoruudessa. Luuston vahvistaminen lapsuuden ja nuoruuden aikana on tärkeää esimerkiksi osteoporoosin ehkäisyssä myöhemmällä iällä. Tuoreessa tutkimuksessamme erityisesti liikunta- ja urheiluharrastukseen osallistuminen lapsuudesta alkaen heijastui suurempaan luun mineraalipitoisuuteen nuoruudessa. Tutkimuksessa seurattiin alakouluikäisten lasten liikunnan, paikoillaanolon, ruutuajan ja unen määrää sekä luuston mineraalipitoisuutta ja lihasmassaa kahdeksan vuoden ajan. Luuston mineraalipitoisuus nuoruudessa oliJatka lukemista ”Liikunta- ja urheiluharrastus edistää nuorten luuston terveyttä”
Lasten ja nuorten ryvästyvät elintavat heijastuvat terveyteen
Lasten ja nuorten elintavat, kuten liikkumattomuus ja epäterveellinen ruokavalio, kasaantuvat usein samoille henkilöille. Tästä huolimatta tutkimuksissa tarkastellaan usein vain yhtä elintapatekijää kerrallaan. Tuore katsaustutkimus toi esiin, että lapsilla ja nuorilla, joille kasaantui useampia epäterveellisiä elintapoja, oli suurempi ylipainon, lihavuuden ja metaboliselle oireyhtymän ja mielenterveyden ongelmien riski. Alosaimin ja hänen työtoveriensa tarkastelivat järjestelmällisessä, 53 tutkimukseen perustuvassaJatka lukemista ”Lasten ja nuorten ryvästyvät elintavat heijastuvat terveyteen”
Lapsen fyysinen kunto ennustaa pikkuaivojen kokoa nuoruudessa
Fyysinen kunto on yhteydessä lasten ja nuorten pikkuaivojen kokoon, osoittaa Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistojen tuore tutkimus. Lapsuudesta alkaen ketterämmillä, nopeammilla ja voimakkaammilla nuorilla oli suurempi harmaan aineen tilavuus tiedonkäsittelyyn ja erityisesti työmuistiin liittyvässä pikkuaivojen Crus I -lohkossa. Pikkuaivot kasvavat huomattavasti nuoruudessa ja ovat tärkeät tiedonkäsittelylle ja oppimiselle. Pikkuaivojen ja fyysisen kunnon välisistä yhteyksistä nuorilla onJatka lukemista ”Lapsen fyysinen kunto ennustaa pikkuaivojen kokoa nuoruudessa”
Liikkumattomuuden hätätila ja muita lapsuuden ja nuoruuden haasteita
Ennen lapset olivat paremmassa kunnossa, olivat liikunnallisesti taitavampia ja ennen kaikkea liikkuivat enemmän ja istuivat vähemmän kuin tämän vuosituhannen puolella syntyneet lapset ja nuoret. Murrosikäiset eivät liiku ruuduiltaan muualle kuin jääkaapille ja raskain fyysinen suoritus heidän elämässään on virvoitusjuomapullon nostaminen. Tällä tavoin meille usein uutisoidaan ja uutisoinnin perusteella on luotu jos jonkinlaista liikkumattomuuden hätätilaa. MikäJatka lukemista ”Liikkumattomuuden hätätila ja muita lapsuuden ja nuoruuden haasteita”
Säännöllinen liikunta tehokkainta aivoterveyden ylläpidossa
Liikunnalla on keskeinen osa sydän- ja verisuoni-, aineenvaihdunta- ja tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien ehkäisyä ja hoitoa. Sen merkityksestä aivoterveydelle koko elämänkaaren varrella kertyy koko ajan uutta tietoa. Mahdollisista herkkyyskausista, jolloin liikunta olisi erityisen hyödyllistä, tai liikunnan vaikutusmekanismeista, tiedetään kuitenkin vielä verrattain vähän. Kolmenkymmenen vuoden seurantatutkimuksen mukaan runsaampi liikunta missä aikuisuuden vaiheessa tahansa on yhteydessä parempaanJatka lukemista ”Säännöllinen liikunta tehokkainta aivoterveyden ylläpidossa”
Hyvä varhaisaikuisuuden kestävyyskunto suojaa valtimoita 40 vuotta
Kestävyyskunnon ja lihasvoiman sydän- ja verisuonisairauksilta suojaava vaikutus on tiedetty jo pitkään. Pitkän ajan seurantatutkimukset ovat silti harvinaisia ja fyysisen kunnon yhteydet ateroskleroottisiin muutoksiin osin ristiriitaisia. Tuoreessa 40 vuoden seurantatutkimuksessa havaittiin, että hyvä kestävyyskunto varhaisaikuisuudessa oli yhteydessä ateroskleroosin esiasteisiin neljä vuosikymmentä myöhemmin. Fortuin-de Smidt ja työtoverit hyödynsivät 797 ruotsalaismiehen seuranta-aineistoa. Maksimaalisella polkupyöräergometritestillä mitattu kestävyyskunto jaJatka lukemista ”Hyvä varhaisaikuisuuden kestävyyskunto suojaa valtimoita 40 vuotta”
Viheralueet tukevat vastasyntyneen terveyttä
Ympäröivä luonto muovaa terveyttä ja hyvinvointia lapsuudesta saakka. Runsaampi luontoaltistus saattaa pienentää muun muassa mielenterveyshäiriöitä ja sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Luontoaltistuksen vaikutukset saattavat siirtyä myös seuraavalle sukupolvelle jo äidin raskauden aikana, mutta tutkimusnäyttö tästä on hajanaista. Tuoreen tutkimuksen mukaan kaukana viheralueista asuvien äitien lapset syntyivät todennäköisemmin pienipainoisina. Alhainen syntymäpaino kasvattaa esimerkiksi lihavuuden, sydän- ja verisuonisairauksienJatka lukemista ”Viheralueet tukevat vastasyntyneen terveyttä”
Huono kunto maksaa yhteiskunnalle maltaita
Maailmanlaajuisesti yleistynyt heikko kestävyyskunto on yksi merkittävimmistä sairauksien ja toiminnanrajoitteiden riskitekijöistä. Huono kestävyyskunto rasittaa kansanterveyden heikentymisen lisäksi kansantaloutta painolasti huonokuntoistuville yhteiskunnille. Tuoreen kanadalaistutkimuksen mukaan huonokuntoisten aikuisten määrän vähentyminen kymmenellä prosentilla (45,5 % –> 35,5 %) säästäisi yhteiskunnan varoja keskimäärin 644 miljoona Kanadan dollaria vuodessa. Chaput ja kumppanit tarkastelivat huonon kestävyyskunnon suoria terveydenhuollon ja epäsuoria tuottavuudenJatka lukemista ”Huono kunto maksaa yhteiskunnalle maltaita”
Lasten ja nuorten fyysinen kunto – kaikkea muuta kuin läpikotaisin tutkittu juttu
Lasten ja nuorten fyysiseen kuntoon on kiinnitetty huomiota jo antiikin ajoista saakka, mutta lasten ja nuorten fyysisen kunnon taso on alkanut kiinnostaa erityisesti maailmansotien jälkeen. Huolimatta pitkään jatkuneesta kiinnostuksesta, lasten ja nuorten fyysisen kunnon merkitys terveydelle, fyysisen kunnon mittaamisen luotettavuus ja fyysisen kunnon käytettävyys kansanterveyden edistämisessä on kaikkea muuta kuin selvä. Nyt lasten ja nuortenJatka lukemista ”Lasten ja nuorten fyysinen kunto – kaikkea muuta kuin läpikotaisin tutkittu juttu”
Sosiaalisen median käyttö muokkaa nuorten aivoja
Sosiaalinen media on läsnä lähes kaikkien kännyköissä, mikä mahdollistaa ympärivuorokautisen sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä ärsyketulvan. Sosiaaliseen mediaan liittyy usein tarve seurata ja tarkistaa uusien päivitysten, kommenttien ja tykkäysten tila. Sosiaalisen median käytöllä on ajateltu jo pitkään vaikuttavan haitallisesti lasten ja nuorten kehitykseen. Tuoreessa aivotutkimuksen menetelmiä hyödyntäneessä tutkimuksessa sosiaalista median käyttö näyttää todella muovaavan nuorten aivojen kehitystä. Jatka lukemista ”Sosiaalisen median käyttö muokkaa nuorten aivoja”
Reipas liikkuminen nuoruudessa ehkäisee ylipainoa
Lasten ja nuorten lihavuus ovat keskeinen maailmanlaajuinen kansanterveydellinen ja- taloudellinen ongelma. Lapsuudesta ja nuoruudesta asti jatkunut lihavuus kohottaa sydämen ja verenkiertoelimistön sairauksien sekä tyypin 2 diabeteksen vaaraa myöhemmin elämässä. Vaikka ylipainon ja lihavuuden syyt ovat moninaiset, tuore tutkimus painottaa erityisesti runsaan reippaan ja rasittavan liikkumisen merkitystä liiallisen rasvamassan kertymisen ehkäisyssä nuoruuden aikana. McConnel-Nzunga ja kumppanitJatka lukemista ”Reipas liikkuminen nuoruudessa ehkäisee ylipainoa”
Hyvät motoriset taidot, lukeminen ja soittoharrastus ennustavat parempia kognitiivisia taitoja lapsuudesta nuoruuteen
Kognitiiviset taidot ovat keskeisiä sosiaalisen vuorovaikutuksen, ympäristöön sopeutumisen ja oppimisen kannalta. Useat eri tekijät aina raskausaikaisista tekijöistä voivat vaikuttaa lasten ja nuorten kognitiivisten taitojen kehittymiseen. Tuoreen tutkimuksemme mukaan hyvät motoriset taidot, soittoharrastus, kohtuullinen tietokoneen käyttö sekä erityisesti runsaampi lukeminen ennustivat parempia kognitiivisia taitoja lapsuudesta nuoruuteen. Tutkimuksessamme tarkasteltiin 29:n eri tekijän yhteyksiä kognitiivisiin taitoihin lapsuudesta nuoruuteenJatka lukemista ”Hyvät motoriset taidot, lukeminen ja soittoharrastus ennustavat parempia kognitiivisia taitoja lapsuudesta nuoruuteen”
Hyvä kestävyyskunto ei suojaa lapsia metaboliselta oireyhtymältä
Matalaa kestävyyskuntoa on usein pidetty ylipainoa ja lihavuutta tärkeämpänä riskitekijänä metaboliselle oireyhtymälle. Tuoreen tutkimuksemme mukaan kestävyyskunto ei kuitenkaan eroa lapsilla huolimatta suurista eroista metabolisen oireyhtymän riskitekijöiden. Nämä tulokset lapsilla olivat melko toistettavia myös aikuisilla, joilla kestävyyskunnon merkitys metabolisen oireyhtymän riskitekijänä väheni huomattavasti, kun kehon koko ja koostumus otettiin asianmukaisesti huomioon. Tulostemme perusteella erot kehon rasvakudoksenJatka lukemista ”Hyvä kestävyyskunto ei suojaa lapsia metaboliselta oireyhtymältä”
Koulu alkaa – elintavat oppimisen tukena
Kesäloman loppu häämöttää ja paluu kouluun tai koulun aloitus koskettaa tuhansia lapsia. Koulun, opettajien ja vanhempien tavoitteena on tukea parhaalla mahdollisella lasten oppimista ja menestymistä koulussa. Terveelliset elintavat ovat yksi keino edistää oppimiseen liittyviä prosesseja. Ovatko liikunta, ruokavalio ja uni yhteydessä oppimiseen ja onko ylipaino haitaksi oppimiselle? Voidaanko liikunnalla edistää oppimista – onko fyysinen passiivisuusJatka lukemista ”Koulu alkaa – elintavat oppimisen tukena”
Reippaan ja rasittavan liikkumisen mittaaminen ei paljasta liikunnan luustovaikutuksia
Terveytensä ja hyvinvointinsa vuoksi lapsia ja nuoria kannustetaan liikkumaan reippaasti ja rasittavasti vähintään tunti päivässä. Lisäksi kolmesti viikossa suositellaan tekemään lihasten ja luuston terveyttä edistävää liikkumista. Vaikka viimeksi mainitut liikkumisen muodot mainitaan suosituksissa, niitä on mitattu tutkimuksissa vain harvoin. Tuore tutkimuksemme tarkasteli, voidaanko erityisesti luukuormituksen mittaamiseen kehitettyä ja liikemittaritietoa hyödyntävää menetelmää käyttää lasten ja nuortenJatka lukemista ”Reippaan ja rasittavan liikkumisen mittaaminen ei paljasta liikunnan luustovaikutuksia”
Lasten paino ei putoa ruutuaikaa vähentämällä
Terveytensä ja hyvinvointinsa vuoksi lapsia ja nuoria kannustetaan rajoittamaan vapaa-ajan ruutuaikaa kahteen tuntiin päivässä sekä välttämään pitkäkestoista paikoillaanoloa. Tästä huolimatta lapset ja nuoret viettävät suuren osan päivästään fyysisesti passiivisina ja usein ruutujen äärellä. Tuore tutkimus tarkasteli, voidaanko ruutuajan rajoittamisella vaikuttaa lasten ja nuorten painoindeksiin. Tulosten mukaan ruutuajan vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet todella vähensivät ruutuaikaa, mutta vaikutuksetJatka lukemista ”Lasten paino ei putoa ruutuaikaa vähentämällä”
HaapalaLAB 