DescriptionI am seeking a highly motivated PhD candidate to join a research project exploring the associations between cardiovascular and brain health from childhood to early adulthood. The study utilises unique longitudinal data and examines lifestyle factors (physical activity, nutrition, sleep, tobacco use) and health indicators in relation to brain health (cognitive functions, academic performance, brainJatka lukemista ”PhD Candidate Position in the Research Project “Exploring the Role of Life´s Essentials in Brain Health from Childhood to Adulthood””
Kategoria-arkisto: Uncategorized
Haen väitöskirjatutkijaa tutkimushankkeeseen ”Sydän- ja aivoterveyden yhteydet lapsuudesta varhaisaikuisuuteen”
Kuvaus Etsin motivoitunutta väitöskirjatutkijaa tutkimushankkeeseen, jossa selvitetään sydän- ja aivoterveyden välisiä yhteyksiä lapsuudesta varhaisaikuisuuteen. Tutkimus hyödyntää ainutlaatuista pitkittäisaineistoa ja tarkastelee elintapojen (liikunta, ravitsemus, uni, nikotiinin käyttö) sekä terveystekijöiden merkitystä aivoterveydelle (kognitiiviset toiminnot, koulumenestys, aivojen rakenne ja toiminta). Väitöskirja tehdään Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tohtoriohjelmaan tai kliiniseen tohtoriohjelmaan, ja tehtävä alkaa 1.1.2026 tai sopimuksen mukaan. Rahoitus kattaaJatka lukemista ”Haen väitöskirjatutkijaa tutkimushankkeeseen ”Sydän- ja aivoterveyden yhteydet lapsuudesta varhaisaikuisuuteen””
Sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy lapsuudessa on panostus myöhemmälle valtimoterveydelle
LitM Emilia Laitisen väitöskirjatutkimusta rahoittaa Paavo Nurmen säätiö. Teksti on aikaisemmin julkaistu säätiön sivuilla. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat merkittävin syy sairauksille ja kuolleisuudelle. Aikuisten runsas paikallaanolo, riittämätön liikunta, heikko kestävyys- ja lihaskunto sekä epäterveellinen ruokavalio kiihdyttävät sydän- ja verisuonisairauksia. Sydän- ja verisuonisairauksien kehittyminen alkaa jo lapsuudessa. Ensimmäisiä merkkejä lapsilla ja nuorilla ovat valtimoiden toiminnan häiriötJatka lukemista ”Sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy lapsuudessa on panostus myöhemmälle valtimoterveydelle”
Voiko venyttelemällä tulla voimakkaaksi?
Venyttelyä käytetään yleensä lisäämään liikelaajuuksia, mutta aika ajoin mediassa nousee esiin väitteitä, että venyttely voi kohottaa kuntoa jopa enemmän kuin muu harjoittelu. Yksittäisissä tutkimuksissa venyttelyn onkin havaittu jossain määrin parantavan lihasvoimaa sekä lisäävän lihasmassaa. Tuore meta-analyysi veti olemassa olevan tutkimustiedon yhteen. Tulosten perusteella venyttelyllä voi olla pieni positiivinen vaikutus maksimivoimaan sekä lihasmassaan. Warneken ja työtovereidenJatka lukemista ”Voiko venyttelemällä tulla voimakkaaksi?”
Liikuntatieteellisen tiedekunnan publiikki
Liikuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneille maistereille järjestettiin 7.6.2024 valmistumisjuhla, publiikki, johon saivat osallistua kaikki vuoden 2024 aikana tutkinnon suorittaneet. Tilaisuuteen toivotettiin tervetulleiksi myös valmistuneiden perheenjäseniä ja ystäviä sekä tiedekunnan henkilökunta, erityisesti publiikkiin osallistuvien graduohjaajat. Itselläni oli kunnia välittää tiedekunnan tervehdys uusille maistereillemme. Tässä puhe suunnilleen sellaisena kuin sen kertoilin. Puhe Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan publiikissa 2024 –Jatka lukemista ”Liikuntatieteellisen tiedekunnan publiikki”
Podcast #25 Edistääkö saunominen palautumista? – Essi Ahokas (LitM)
Miten saunaa voi hyödyntää palautumisen edistämisessä? Mitkä ovat suurimmat eri palautumismenetelmiin liittyvät myytit? Mitä tiedetään kuumaan perustuvien palautumismenetelmien vaikutusmekanismeista? Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti fysiikkavalmennuksesta ja palautumisesta kiinnostuneille. Vieraana on kuumaan perustuvia palautumismenetelmiä tutkiva väitöskirjatutkija Essi Ahokas Jyväskylän yliopistosta. Jos työskentelet fysiikkavalmentajana, liikunnanohjaajana, voima- taiJatka lukemista ”Podcast #25 Edistääkö saunominen palautumista? – Essi Ahokas (LitM)”
Paikallaanolo kuormittaa nuoren sydäntä – Reippaalla ja rasittavalla liikunnalla ehkäistään sydänsairauksia
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan runsas paikallaanolo ja vähäinen liikunta lapsuudesta saakka kuormittavat sydäntä nuoruudessa. Korkea sydämen kuormitus ennustaa sydämen vajaatoimintaa ja muita sydänsairauksia. Tulosten valossa erityisesti reippaan ja rasittavan liikunnan lisääminen lapsuudesta alkaen on tärkeää sydämen toimintahäiriöiden ennaltaehkäisemiseksi. Tutkimuksessamme seurattiin 153 nuoren paikallaanolon ja liikunnan määrää lapsuudesta nuoruuteen kahdeksan vuoden ajan. Tutkimus osoitti, että runsasJatka lukemista ”Paikallaanolo kuormittaa nuoren sydäntä – Reippaalla ja rasittavalla liikunnalla ehkäistään sydänsairauksia ”
Kestävyyskunnon mittarit ennustavat lasten aivoterveyttä eri tavoin
Hyvää kestävyyskuntoa pidetään yhtenä parhaimpana lapsuuden terveyden mittareista. Se on yhdistetty usein myös parempaan koulumenestykseen ja toiminnanohjaukseen sekä suurempaan aivojen tilavuuteen. Kestävyyskuntoa on kuitenkin tutkittu hyvin kapeasti ja usein menetelmillä, jotka eivät kuvaa optimaalisesti kestävyyskuntoa. Tuoreen Jyväskylän yliopiston ja espanjalaisen Granadan yliopiston tutkimuksen perusteella erityisesti 20-metrin viivajuoksutestin avulla mitattu suorituskyky oli yhteydessä useaan eri aivoterveyttäJatka lukemista ”Kestävyyskunnon mittarit ennustavat lasten aivoterveyttä eri tavoin”
Liikunta- ja urheiluharrastus edistää nuorten luuston terveyttä
Luusto kehittyy voimakkaasti lapsuudessa ja nuoruudessa. Luuston vahvistaminen lapsuuden ja nuoruuden aikana on tärkeää esimerkiksi osteoporoosin ehkäisyssä myöhemmällä iällä. Tuoreessa tutkimuksessamme erityisesti liikunta- ja urheiluharrastukseen osallistuminen lapsuudesta alkaen heijastui suurempaan luun mineraalipitoisuuteen nuoruudessa. Tutkimuksessa seurattiin alakouluikäisten lasten liikunnan, paikoillaanolon, ruutuajan ja unen määrää sekä luuston mineraalipitoisuutta ja lihasmassaa kahdeksan vuoden ajan. Luuston mineraalipitoisuus nuoruudessa oliJatka lukemista ”Liikunta- ja urheiluharrastus edistää nuorten luuston terveyttä”
Liikkumattomuuden hätätila ja muita lapsuuden ja nuoruuden haasteita
Ennen lapset olivat paremmassa kunnossa, olivat liikunnallisesti taitavampia ja ennen kaikkea liikkuivat enemmän ja istuivat vähemmän kuin tämän vuosituhannen puolella syntyneet lapset ja nuoret. Murrosikäiset eivät liiku ruuduiltaan muualle kuin jääkaapille ja raskain fyysinen suoritus heidän elämässään on virvoitusjuomapullon nostaminen. Tällä tavoin meille usein uutisoidaan ja uutisoinnin perusteella on luotu jos jonkinlaista liikkumattomuuden hätätilaa. MikäJatka lukemista ”Liikkumattomuuden hätätila ja muita lapsuuden ja nuoruuden haasteita”
Terveellinen ruokavalio, lukeminen ja urheiluharrastus edistävät lasten päättelykykyä
Päättelykyky on keskeinen taito oppimisessa ja erilaisten asiakokonaisuuksien hahmottamisessa sekä ongelmien ratkaisemisessa. Tuoreen Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan parempi ruokavalion kokonaislaatu, vähäisempi punaisen lihan syöminen, lukeminen ja liikunnan harrastaminen urheiluseurassa paransivat lasten päättelykykyä alakoulun kahdella ensimmäisellä luokalla. – Terveellisemmin syövillä lapsilla päättelykyky kehittyi enemmän kuin muilla lapsilla. Erityisesti parempi ruokavalion kokonaislaatu, mutta myös vähäinen punaisen lihanJatka lukemista ”Terveellinen ruokavalio, lukeminen ja urheiluharrastus edistävät lasten päättelykykyä”
Liikunta – Ihmelääke oppimiseen?
Teksti julkaistu Liikunta ja Tiede -lehdessä 11/2022 Fyysisen aktiivisuuden sanotaan tehoavan lähes jokaiseen vaivaan, edistävän aivoterveyttä ja auttavan oppimaan. Liikunnallisuuden merkitys rooli oppimisessa on kuitenkin epäselvä ja osin kiistanalainenkin. Oppiminen on moninainen ja monimutkainen kokonaisuus. Erilaisia oppimisen muotoja vaaditaan päivittäin useassa erilaisessa tilanteessa. Oppimista tarvitaan esimerkiksi yhteiskunnassa selviämiseen, koska se mahdollistaa joustavan ja sujuvan käyttäytymisenJatka lukemista ”Liikunta – Ihmelääke oppimiseen?”
Lasten paino ei putoa ruutuaikaa vähentämällä
Terveytensä ja hyvinvointinsa vuoksi lapsia ja nuoria kannustetaan rajoittamaan vapaa-ajan ruutuaikaa kahteen tuntiin päivässä sekä välttämään pitkäkestoista paikoillaanoloa. Tästä huolimatta lapset ja nuoret viettävät suuren osan päivästään fyysisesti passiivisina ja usein ruutujen äärellä. Tuore tutkimus tarkasteli, voidaanko ruutuajan rajoittamisella vaikuttaa lasten ja nuorten painoindeksiin. Tulosten mukaan ruutuajan vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet todella vähensivät ruutuaikaa, mutta vaikutuksetJatka lukemista ”Lasten paino ei putoa ruutuaikaa vähentämällä”
Liikkuminen vaikuttaa lasten kardiometaboliseen terveyteen – mutta ei se silti ihan yksinkertaista ole!
Aikuisilla kliinisen muotonsa saavilla verenkiertoelimistön ja aineenvaihdunnan sairauksilla, kuten tyypin 2 diabeteksella ja sepelvaltimotaudilla, on juurensa jo lapsuudessa. Näiden sairauksien kehittyminen vie siis paljon aikaa ja mikäli kardiometabolisten riskitekijöiden tasojen heikentymistä voidaan ehkäistä lapsuudessa, sairauksien kliinisten muotojen puhkeamista voidaan jopa ehkäistä tai ainakin siirtää vuosilla eteenpäin. Ylipaino ja lihavuus Ylipaino ja lihavuus ja erityisesti niihinJatka lukemista ”Liikkuminen vaikuttaa lasten kardiometaboliseen terveyteen – mutta ei se silti ihan yksinkertaista ole!”
Tulossa tuhti tietopaketti lasten ja nuorten liikuntalääketieteestä
Tällä saralla on ollut tänä vuonna vielä hiljaista, mutta sille on hyvä syy. Olemme Folkhälsanin tutkimuslaitoksella työskentelevän liikuntaepidemiologian dosentti Marja Leppäsen kanssa kirjoittaneet fyysistä aktiivisuutta, liikuntaharjoittelua ja metabolista oireyhtymää lapsilla ja nuorilla käsittelevää oppikirjan kappaletta. Teksti julkaistaan lasten ja nuorten liikuntalääketieteen merkittävimmän teoksen Oxford Textbook of Paediatric Sport and Exercise Medicine -kirjan uudistetussa painoksessa. TulevatJatka lukemista ”Tulossa tuhti tietopaketti lasten ja nuorten liikuntalääketieteestä”
Juho Vainion säätiön suur-apuraha lasten ja nuorten aivojen ja valtimoiden tutkimukseen
Juho Vainion säätiö myönsi tutkimusryhmällemme säätiön suurapurahan. Apurahan turvin tutkimme ja syvennämme tietoutta liikunnan, paikoillaanolon ja ravitsemuksen yhteyksistä aivojen ja valtimoiden terveyteen lapsilla ja nuorilla. Tutkimusaihe on merkittävä, sillä lapset ja nuoret viettävät suurimman osan päivästään istuen ja vain harva liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Lisäksi lasten ja nuorten ruokavalio sisältää usein liikaa sokeria sekä tyydyttyneitäJatka lukemista ”Juho Vainion säätiön suur-apuraha lasten ja nuorten aivojen ja valtimoiden tutkimukseen”
Avoin luokkatila voi tukea koulusitoutuneisuutta, mutta oppituntien aikainen liikunta ei
Teksti: Jani Hartikainen, LitM, väitöskirjatutkija, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. jani.p.hartikainen@jyu.fi; +358406260393; Twitter: @JpHartikainen Viimeisimmän perusopetuksen opetussuunnitelman myötä perinteisiä luokkahuoneita on korvattu yhä enemmän avoimilla ja joustavilla tila- ja kalusteratkaisuilla. Näiden tila- ja kalusteratkaisujen ajatellaan tukevan itseohjautuvaa oppimista, oppilaiden välistä vuorovaikutusta, yhteistyötä sekä tukevan fyysisesti aktiivista koulupäivää. Näin avoimet tilat voivat tukea oppilaiden sitoutumista koulunkäyntiä kohtaan.Jatka lukemista ”Avoin luokkatila voi tukea koulusitoutuneisuutta, mutta oppituntien aikainen liikunta ei”
Liikunnan lisääntyminen ei näy lasten ja nuorten koulumenestyksessä
Liikunta vaikuttaa myönteisesti koko elimistöön, eivätkä aivot ole poikkeus. Sen vuoksi liikunnan on ajateltu parantavan myös lasten ja nuorten koulumenestystä. Nyt julkaistussa espanjalaistutkimuksessa liikunnan muutoksella kahden vuoden seurannan aikana ei kuitenkaan ollut selvää yhteyttä koulumenestyksen. Lisäksi Muntaner-Mas ja kumppanit havaitsivat, että lapset ja nuoret, jotka kuuluivat liikunnan kokonaismäärän suhteen toiseksi matalimpaan neljännekseen tutkimuksen alkutilanteessa, saivatJatka lukemista ”Liikunnan lisääntyminen ei näy lasten ja nuorten koulumenestyksessä”
Motoriset taidot ovat positiivisesti yhteydessä nuorten matemaattiseen osaamiseen
Motorisesti taitavien ja lihaskunnoltaan parempien nuorten matemaattiset taidot ovat paremmalla tasolla kuin motoriikaltaan heikompien ja huonokuntoisempien nuorten. Näitä yhteyksiä näyttäisi selittävän motorisesti taitavien ja parempikuntoisten nuorten parempi työmuisti. Syväojan ja työtoverien tutkimuksessa tarkasteltiin motoristen taitojen, lihaskunnon, kestävyyskunnon ja liikunnan yhteyksiä matemaattiseen osaamiseen 311:lla iältään 12–17-vuotiaalla nuorella. Erityisesti he olivat kiinnostuneita siitä, välittävätkö kognitiiviset toiminnot näitäJatka lukemista ”Motoriset taidot ovat positiivisesti yhteydessä nuorten matemaattiseen osaamiseen”
HaapalaLAB 