Maksimaalinen hapenottokyky on keskeinen kestävyyskunnon, toimintakyvyn ja sydän- ja verenkiertoelimistön terveyden mittari. Aikuisilla kestävyysharjoittelu parantaa maksimaalista hapenottokyä keskimäärin noin 15 prosenttia, mutta lapsilla hapenottokyvyn harjoitettavuus näyttäisi olevan paljon pienempi. Tuore tutkimus osoitti harjoittelun parantavan lasten maksimaalista hapenottokykyä alle yhdeksän prosenttia. Raffy Dotanin katsauksessa tarkasteltiin 650 harjoittelututkimuksen aineistoja ja verrattiin harjoittelun vaikutuksia lasten ja aikuisten maksimaalisenJatka lukemista ”Lasten kestävyyskunto kehittyy harjoittelemalla vähemmän kuin aikuisten”
Avainsana-arkisto:haapalaLAB
Liikunta aktivoi aivoja
Teksti julkaistu aikaisemmin Jyväskylän yliopiston sivuilla. Liikuntalääketieteen yliopistonlehtori Eero Haapala tutkii lasten ja nuorten elintapojen ja terveyden yhteyksiä ja johtaa tutkimusryhmää Jyväskylän yliopistossa. Tutkimusten painopiste on liikunnan ja ravitsemustekijöiden vaikutuksissa. Haapala sanoo, että liikunta luo oppimista tukevan neurobiologisen ympäristön. Kaikki liikunnallisuus ei kuitenkaan näy mitattavina hyötyinä kaikkien lasten ja nuorten oppimisessa. Parhaimmillaan esimerkiksi liikunnan lisääminen koulupäiviin voiJatka lukemista ”Liikunta aktivoi aivoja”
Jenny ja Antti Wihurin -rahastolta merkittävä rahoitus lasten ja nuorten sydänterveyden ja aivoterveyden välisten yhteyksien tutkimiseen
Jenny ja Antti Wihurin rahasto on myöntänyt 100 000 euron tutkimusrahoituksen lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti Eero Haapalan johtamalle tutkimusryhmälle. Rahoituksen avulla tutkitaan sydänterveyden ja aivoterveyden välisiä yhteyksiä lapsuudesta varhaisaikuisuuteen. Lapsuus ja nuoruus ovat aivojen kehitykselle ja terveydelle erityisen tärkeitä elämänvaiheita. Aivoissa tapahtuu merkittäviä toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia, ja samalla myös sosiaaliset ja terveyteen liittyvätJatka lukemista ”Jenny ja Antti Wihurin -rahastolta merkittävä rahoitus lasten ja nuorten sydänterveyden ja aivoterveyden välisten yhteyksien tutkimiseen”
Viikonlopun liikunta riittää parantamaan kestävyyskuntoa
Säännöllinen liikunnan harrastaminen parantaa terveyttää ja toimintakykyä. Arjen kiireet voivat vähentää liikunnan säännöllisyyttä. Moni saattaakin miettiä, voiko muutamana päivänä harrastettu liikunta tuoda samanlaisia hyötyjä. Näyttää siltä, että harjoittelu kahtena peräkkäisenä päivänä voi kehittää kestävyyskuntoa yhtä tehokkaasti kuin neljä harjoittelukertaa viikossa. Niin sanottu Weekend warrior -liikunnan, jossa liikkuminen tapahtuu pääasiassa vain viikonloppuisin, on havaittu voivan edistääJatka lukemista ”Viikonlopun liikunta riittää parantamaan kestävyyskuntoa”
Teho vai minuutit tärkeämpiä pitkän elämän kannalta?
Liikunta edistää terveyttä ja vähentää kroonisten sairauksien aiheuttamaa tautitaakkaa. Liikunta saattaa myös vähentää ennenaikaista kuolleisuutta, mutta sen intensiteettiin ja kokonaismäärän suhteellisesta merkityksestä ennaltaehkäisyssä ei ole vahvaa näyttöä. Tuoreen tutkimuksen perustella intensiteetti saattaa olla merkityksellisempi kuolleisuuden ennustaja kuin määrä. Schwendingerin ja kumppaneiden havainnoivassa tutkimuksessa tarkasteltiin liikunnan intensiteetin, päivän aikaista jakautumista ja liikunnan määrän yhteyttä kokonais- jaJatka lukemista ”Teho vai minuutit tärkeämpiä pitkän elämän kannalta?”
Leikkikentillä ilmastonmuutosta vastaan
Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen terveyshaaste, joka haastaa paitsi liikunnan harrastamista, se voi myös uhata lasten vapaan ulkoleikin olemassaoloa. Julkiset leikkikentät voivat vapaan leikin myötä lisätä päivittäistä liikunta-aktiivisuutta ja siten monipuoliset leikkikentät ovat myös tärkeitä lasten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Ilmastonmuutos voi kuitenkin muuttaa leikkikenttien houkuttelevuutta ja turvallisuutta. Karaba Bäckström työtovereineen tarkastelivat kahdeksaan puolistruktutoituun haastatteluun ja sisällönanalyysiinJatka lukemista ”Leikkikentillä ilmastonmuutosta vastaan ”
Liikunnan, ruokavalion ja valtimoiden toiminnallisuuden vaikutus nuorten aivojen toimintaan
Paavo Nurmen säätiön tukee tutkimukstamme laajalla rintamalla. Teksti julkaistu alunperin säätiön sivuilla. Liikunnalla ja ruokavalion laadulla on merkitystä aivoterveyden kehittymisessä ja opinnoissa menestymisessä. Suuri osa nykynuorista liikkuu liian vähän. Lisäksi nuorten ruokavalio sisältää usein runsaasti tyydyttyneitä rasvoja ja nopeita hiilihydraatteja, kuten sokereita. Aivot ovat herkkä elin. Puutteellinen verenkierto ja sydänterveys altistavat aivot ajan mittaan pienille,Jatka lukemista ”Liikunnan, ruokavalion ja valtimoiden toiminnallisuuden vaikutus nuorten aivojen toimintaan”
Voiko liikunta tukea lasten ja nuorten valtimoiden ja aivojen terveyttä?
Petri Jalangon väitöskirjatutkimuksessa selvitetään, voiko liikunnalla ja fyysisellä kunnolla vaikuttaa lasten ja nuorten valtimo- ja aivoterveyteen. Ensimmäiset tulokset ovat lupaavia. Liian vähäinen liikunta uhkaa nuorten terveyttä Suurin osa lapsista ja nuorista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Se on huolestuttavaa, sillä liikkumattomuuden ja pitkäkestoisen istumisen on havaittu heikentävän valtimo- ja aivoterveyttä. Lisäksi nämä haittaavat tiedollisten toimintojenJatka lukemista ”Voiko liikunta tukea lasten ja nuorten valtimoiden ja aivojen terveyttä?”
Ruutuajan rajoittaminen suojaa lasten ja nuorten mielenterveyttä
Tutkimuksemme mukaan runsaampi liikkuminen ja vähäisempi ruutuaika lapsuudessa ja nuoruudessa ovat yhteydessä parempaan mielenterveyteen nuoruusiässä. Tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä, sillä mielenterveyden ongelmat ovat suuri yhteiskunnallinen haaste ja ne koskettavat jopa 30 % nuorista. Tulosten valossa liikunnan lisääminen ja ruutuajan rajoittaminen lapsuudesta alkaen voi auttaa ehkäisemään mielenterveyden ongelmia. Tutkimuksemme tehtiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Itä-SuomenJatka lukemista ”Ruutuajan rajoittaminen suojaa lasten ja nuorten mielenterveyttä”
Sydänterveys alkaa heiketä noin kymmenvuotiaana
Selkeästi havaittavissa olevat sydän- ja verisuonitautien oireet, kuten sydänkohtaukset, koskettavat pääasiassa aikuisia. Niiden juuret ovat kuitenkin lapsuudessa. Tuoreen tutkimuksen mukaan sydän- ja verisuoniterveyden heikkeneminen alkaa jo noin kymmenvuotiaana. Vaikka sukupuolten välillä ei havaittu merkittäviä eroja, poikien sydän- ja verisuoniterveys parani enemmän ennen kymmenen vuoden ikää. Tämän jälkeen poikien sydän- ja verisuoniterveys heikkenee nopeammin kuin tytöjen. Jatka lukemista ”Sydänterveys alkaa heiketä noin kymmenvuotiaana ”
Evoluutio voi selittää liikunnan välttelyä
Liikunta on yksi tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyn ja hoidon kulmakivistä. Vaikeus juurruttaa säännöllinen liikunta osaksi arkea voi kuitenkin vähentää liikunnan hyödynnettävyyttä. Tuoreessa katsauksessa tarkasteltiin evoluution näkökulmasta liikuntaan sitoutumista vaikeuttavia syitä. Yksi keskeinen selittäjä vaikuttaa olevan se, että ihmiset välttelevät luonnollisista syistä ylimääräistä liikkumista. MacDonald kumppaneineen käsitteli kuvailevassa katsauksessaan liikunnan tehokkuutta ja arkielämän vaikutusta tyypin 2Jatka lukemista ”Evoluutio voi selittää liikunnan välttelyä ”
Laskeeko kohonnut verenpaine ilman hikiliikuntaa?
Kohonnut verenpaine koskettaa lähes joka toista yli 30-vuotiasta suomalaista. Verenpaineen liikuntahoitoon on perinteisesti suositeltu kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa, jonka on havaittu laskevan kohonneen verenpaineen omaavilla systolista verenpainetta keskimäärin kahdeksan elohopeamillimetriä (mmHg) ja diastolista verenpaineetta keskimäärin viisi mmHg. Kestävyysliikunnan lisääminen väestötasolla ei kuitenkaan ole helppoa. Tuoreen katsauksen havainnot isometrisen harjoittelun myönteisistä vaikutuksista verenpaineeseen voivatkin avata uusia mahdollisuuksia verenpainetaudinJatka lukemista ”Laskeeko kohonnut verenpaine ilman hikiliikuntaa?”
Lapset ja nuoret vähemmän alttiita liikunnan aiheuttamille lihasvaurioille kuin aikuiset
Sekä arkikokemuksen että tutkimuksen perusteella lapset ja nuoret pystyvät palautumaan aikuisia nopeammin maksimaalisistakin suorituksista. Tuoreen systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin tulosten perusteella yksi tätä eroa selittävä tekijä voi olla lasten aikuisia vähäisempi alttius liikunnan aiheuttamille lihasvaurioille. Fernandesin ja kumppaneiden tutkimuksessa vertailtiin lasten ja aikuisten lihasvoiman, lihaskivun ja kreatiinikinaasi-pitoisuuden muutoksia liikuntaharjoittelun jälkeen. Tulosten mukaan aikuisilla esiintyi merkittävästiJatka lukemista ”Lapset ja nuoret vähemmän alttiita liikunnan aiheuttamille lihasvaurioille kuin aikuiset”
Parantunut itsetunto selittää liikunnan ja mielenterveyden positiivista yhteyttä
Nuoruus on nopeaa aivojen ja sosiaalisen käyttäytymisen kehittymisen aikaa. Nämä nopeat muutokset altistavat nuoret myös mielenterveyden ongelmille. Tuoreen tutkimuksen mukaan lapsuudessa säännöllisesti urheiluharrastuksiin osallistuneilla oli vähemmän mielenterveyden ongelmia, kuten masennus- ja ahdistusoireita, nuoruudessa. Parempi itsetunto välitti urheiluharrastuksen ja mielenterveyden välistä yhteyttä. Rodriguez-Ayllonin ym. tutkimukseen osallistui yli 4000 lasta, joita seurattiin kuudesta ikävuodesta 13 ikävuoteen. LiikuntaaJatka lukemista ”Parantunut itsetunto selittää liikunnan ja mielenterveyden positiivista yhteyttä”
Liikunta- ja urheiluharrastus edistää nuorten luuston terveyttä
Luusto kehittyy voimakkaasti lapsuudessa ja nuoruudessa. Luuston vahvistaminen lapsuuden ja nuoruuden aikana on tärkeää esimerkiksi osteoporoosin ehkäisyssä myöhemmällä iällä. Tuoreessa tutkimuksessamme erityisesti liikunta- ja urheiluharrastukseen osallistuminen lapsuudesta alkaen heijastui suurempaan luun mineraalipitoisuuteen nuoruudessa. Tutkimuksessa seurattiin alakouluikäisten lasten liikunnan, paikoillaanolon, ruutuajan ja unen määrää sekä luuston mineraalipitoisuutta ja lihasmassaa kahdeksan vuoden ajan. Luuston mineraalipitoisuus nuoruudessa oliJatka lukemista ”Liikunta- ja urheiluharrastus edistää nuorten luuston terveyttä”
Liikkumattomuuden hätätila ja muita lapsuuden ja nuoruuden haasteita
Ennen lapset olivat paremmassa kunnossa, olivat liikunnallisesti taitavampia ja ennen kaikkea liikkuivat enemmän ja istuivat vähemmän kuin tämän vuosituhannen puolella syntyneet lapset ja nuoret. Murrosikäiset eivät liiku ruuduiltaan muualle kuin jääkaapille ja raskain fyysinen suoritus heidän elämässään on virvoitusjuomapullon nostaminen. Tällä tavoin meille usein uutisoidaan ja uutisoinnin perusteella on luotu jos jonkinlaista liikkumattomuuden hätätilaa. MikäJatka lukemista ”Liikkumattomuuden hätätila ja muita lapsuuden ja nuoruuden haasteita”
Hyväkään fyysinen kunto ei suojaa lasta ylipainon aiheuttamalta matala-asteiselta tulehdukselta
Yleistynyt lapsuuden ylipaino on johtanut kasvaneeseen pitkittyneen matala-asteisen tulehduksen esiintyvyyteen lapsuudesta alkaen. Pitkittynyt matala-asteinen tulehdus johtaa insuliiniresistenssiin ja valtimoiden toiminnan häiriöihin sekä edistää valtimoiden ahtautumista. Vaikka ylipaino on keskeisin matala-asteisen tulehduksen tasoa määrittävä tekijä, hyvän fyysisen kunnon on ajateltu suojaavan ylipainon haitallisilta terveysvaikutuksilta. Tuoreessa tutkimuksessamme kuitenkin havaitsimme, että hyväkään fyysinen kunto ei vähennä matala-asteista tulehdustaJatka lukemista ”Hyväkään fyysinen kunto ei suojaa lasta ylipainon aiheuttamalta matala-asteiselta tulehdukselta”
Sosiaalisen median käyttö muokkaa nuorten aivoja
Sosiaalinen media on läsnä lähes kaikkien kännyköissä, mikä mahdollistaa ympärivuorokautisen sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä ärsyketulvan. Sosiaaliseen mediaan liittyy usein tarve seurata ja tarkistaa uusien päivitysten, kommenttien ja tykkäysten tila. Sosiaalisen median käytöllä on ajateltu jo pitkään vaikuttavan haitallisesti lasten ja nuorten kehitykseen. Tuoreessa aivotutkimuksen menetelmiä hyödyntäneessä tutkimuksessa sosiaalista median käyttö näyttää todella muovaavan nuorten aivojen kehitystä. Jatka lukemista ”Sosiaalisen median käyttö muokkaa nuorten aivoja”
Reipas liikkuminen nuoruudessa ehkäisee ylipainoa
Lasten ja nuorten lihavuus ovat keskeinen maailmanlaajuinen kansanterveydellinen ja- taloudellinen ongelma. Lapsuudesta ja nuoruudesta asti jatkunut lihavuus kohottaa sydämen ja verenkiertoelimistön sairauksien sekä tyypin 2 diabeteksen vaaraa myöhemmin elämässä. Vaikka ylipainon ja lihavuuden syyt ovat moninaiset, tuore tutkimus painottaa erityisesti runsaan reippaan ja rasittavan liikkumisen merkitystä liiallisen rasvamassan kertymisen ehkäisyssä nuoruuden aikana. McConnel-Nzunga ja kumppanitJatka lukemista ”Reipas liikkuminen nuoruudessa ehkäisee ylipainoa”
Hyvät motoriset taidot, lukeminen ja soittoharrastus ennustavat parempia kognitiivisia taitoja lapsuudesta nuoruuteen
Kognitiiviset taidot ovat keskeisiä sosiaalisen vuorovaikutuksen, ympäristöön sopeutumisen ja oppimisen kannalta. Useat eri tekijät aina raskausaikaisista tekijöistä voivat vaikuttaa lasten ja nuorten kognitiivisten taitojen kehittymiseen. Tuoreen tutkimuksemme mukaan hyvät motoriset taidot, soittoharrastus, kohtuullinen tietokoneen käyttö sekä erityisesti runsaampi lukeminen ennustivat parempia kognitiivisia taitoja lapsuudesta nuoruuteen. Tutkimuksessamme tarkasteltiin 29:n eri tekijän yhteyksiä kognitiivisiin taitoihin lapsuudesta nuoruuteenJatka lukemista ”Hyvät motoriset taidot, lukeminen ja soittoharrastus ennustavat parempia kognitiivisia taitoja lapsuudesta nuoruuteen”
HaapalaLAB 