Maksimaalinen hapenottokyky on keskeinen kestävyyskunnon, toimintakyvyn ja sydän- ja verenkiertoelimistön terveyden mittari. Aikuisilla kestävyysharjoittelu parantaa maksimaalista hapenottokyä keskimäärin noin 15 prosenttia, mutta lapsilla hapenottokyvyn harjoitettavuus näyttäisi olevan paljon pienempi. Tuore tutkimus osoitti harjoittelun parantavan lasten maksimaalista hapenottokykyä alle yhdeksän prosenttia. Raffy Dotanin katsauksessa tarkasteltiin 650 harjoittelututkimuksen aineistoja ja verrattiin harjoittelun vaikutuksia lasten ja aikuisten maksimaalisenJatka lukemista ”Lasten kestävyyskunto kehittyy harjoittelemalla vähemmän kuin aikuisten”
Avainsana-arkisto:lapset
Liikunta aktivoi aivoja
Teksti julkaistu aikaisemmin Jyväskylän yliopiston sivuilla. Liikuntalääketieteen yliopistonlehtori Eero Haapala tutkii lasten ja nuorten elintapojen ja terveyden yhteyksiä ja johtaa tutkimusryhmää Jyväskylän yliopistossa. Tutkimusten painopiste on liikunnan ja ravitsemustekijöiden vaikutuksissa. Haapala sanoo, että liikunta luo oppimista tukevan neurobiologisen ympäristön. Kaikki liikunnallisuus ei kuitenkaan näy mitattavina hyötyinä kaikkien lasten ja nuorten oppimisessa. Parhaimmillaan esimerkiksi liikunnan lisääminen koulupäiviin voiJatka lukemista ”Liikunta aktivoi aivoja”
Liikuntalabra-podcast #37: Monilajisuus vai varhainen erikoistuminen?
Mitä on monilajisuus lasten ja nuorten liikunnassa? Miksi monilajisuus kannattaa? Vai riittääkö jos liikkuu monipuolisesti yhden lajin parissa? Miten monilajisuus mahdollistetaan käytännössä? Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti lasten ja nuorten liikunnasta ja fysiikkavalmennuksesta kiinnostuneille. Liikuntalabran podcastissa vieraana on Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija , ja aiheena on monilajisuusJatka lukemista ”Liikuntalabra-podcast #37: Monilajisuus vai varhainen erikoistuminen?”
Leikkikentillä ilmastonmuutosta vastaan
Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen terveyshaaste, joka haastaa paitsi liikunnan harrastamista, se voi myös uhata lasten vapaan ulkoleikin olemassaoloa. Julkiset leikkikentät voivat vapaan leikin myötä lisätä päivittäistä liikunta-aktiivisuutta ja siten monipuoliset leikkikentät ovat myös tärkeitä lasten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Ilmastonmuutos voi kuitenkin muuttaa leikkikenttien houkuttelevuutta ja turvallisuutta. Karaba Bäckström työtovereineen tarkastelivat kahdeksaan puolistruktutoituun haastatteluun ja sisällönanalyysiinJatka lukemista ”Leikkikentillä ilmastonmuutosta vastaan ”
Liikunnan, ruokavalion ja valtimoiden toiminnallisuuden vaikutus nuorten aivojen toimintaan
Paavo Nurmen säätiön tukee tutkimukstamme laajalla rintamalla. Teksti julkaistu alunperin säätiön sivuilla. Liikunnalla ja ruokavalion laadulla on merkitystä aivoterveyden kehittymisessä ja opinnoissa menestymisessä. Suuri osa nykynuorista liikkuu liian vähän. Lisäksi nuorten ruokavalio sisältää usein runsaasti tyydyttyneitä rasvoja ja nopeita hiilihydraatteja, kuten sokereita. Aivot ovat herkkä elin. Puutteellinen verenkierto ja sydänterveys altistavat aivot ajan mittaan pienille,Jatka lukemista ”Liikunnan, ruokavalion ja valtimoiden toiminnallisuuden vaikutus nuorten aivojen toimintaan”
Voiko liikunta tukea lasten ja nuorten valtimoiden ja aivojen terveyttä?
Petri Jalangon väitöskirjatutkimuksessa selvitetään, voiko liikunnalla ja fyysisellä kunnolla vaikuttaa lasten ja nuorten valtimo- ja aivoterveyteen. Ensimmäiset tulokset ovat lupaavia. Liian vähäinen liikunta uhkaa nuorten terveyttä Suurin osa lapsista ja nuorista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Se on huolestuttavaa, sillä liikkumattomuuden ja pitkäkestoisen istumisen on havaittu heikentävän valtimo- ja aivoterveyttä. Lisäksi nämä haittaavat tiedollisten toimintojenJatka lukemista ”Voiko liikunta tukea lasten ja nuorten valtimoiden ja aivojen terveyttä?”
Ruutuajan rajoittaminen suojaa lasten ja nuorten mielenterveyttä
Tutkimuksemme mukaan runsaampi liikkuminen ja vähäisempi ruutuaika lapsuudessa ja nuoruudessa ovat yhteydessä parempaan mielenterveyteen nuoruusiässä. Tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä, sillä mielenterveyden ongelmat ovat suuri yhteiskunnallinen haaste ja ne koskettavat jopa 30 % nuorista. Tulosten valossa liikunnan lisääminen ja ruutuajan rajoittaminen lapsuudesta alkaen voi auttaa ehkäisemään mielenterveyden ongelmia. Tutkimuksemme tehtiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Itä-SuomenJatka lukemista ”Ruutuajan rajoittaminen suojaa lasten ja nuorten mielenterveyttä”
Joukkueurheilu edistää lasten kognitiivisia toimintoja
Liikuntaa pidetään yhtenä keinona edistää lasten aivojen terveyttä ja kognitiivisten toimintojen kehittymistä. Optimaalisesta liikkumisen määrästä tai tyypistä ei kuitenkaan ole vielä selvyyttä. Tuoreen hollantilaistutkimuksen mukaan erityisesti joukkuelajien harrastaminen 10–11-vuotiaana heijastui parempiin kognitiivisiin toimintoihin. Yang kumppaneineen tarkasteli 880 lapsen liikunnan ja kognitiivisten toimintojen välisiä yhteyksiä viiden vuoden seurannan aikana. Reippaan ja rasittavan liikkumisen määrää mitattiin kiihtyvyysmittarillaJatka lukemista ”Joukkueurheilu edistää lasten kognitiivisia toimintoja ”
Sydänterveys alkaa heiketä noin kymmenvuotiaana
Selkeästi havaittavissa olevat sydän- ja verisuonitautien oireet, kuten sydänkohtaukset, koskettavat pääasiassa aikuisia. Niiden juuret ovat kuitenkin lapsuudessa. Tuoreen tutkimuksen mukaan sydän- ja verisuoniterveyden heikkeneminen alkaa jo noin kymmenvuotiaana. Vaikka sukupuolten välillä ei havaittu merkittäviä eroja, poikien sydän- ja verisuoniterveys parani enemmän ennen kymmenen vuoden ikää. Tämän jälkeen poikien sydän- ja verisuoniterveys heikkenee nopeammin kuin tytöjen. Jatka lukemista ”Sydänterveys alkaa heiketä noin kymmenvuotiaana ”
Uhkaako ruutuaika lasten ja nuorten terveyttä?
Kautta aikojen uudet ”teknologiat” ovat aiheuttaneet pelkoa niiden haitallisuudesta lapsille ja nuorille. Esimerkiksi 1900-luvun alussa koulun pelättiin aiheuttavan ylikuormitusta lasten aivoille ja aiheuttavan hulluutta. Myöhemmin radion ajateltiin vievän lapset pois lukemisen parista. Nykyään lasten ja nuorten ruutuaika on yksi suurimmista huolenaiheista. Katsauksiin perustuvassa katsauksessa havaittiin, että ruutuajalla voi olla sekä negatiivisia että positiivisia yhteyksiä lastenJatka lukemista ”Uhkaako ruutuaika lasten ja nuorten terveyttä?”
Hyvä fyysinen kunto suojaa nuorta mielenterveyden ongelmilta
Mielenterveyden ongelmat ovat suuri yhteiskunnallinen haaste ja ne koskettavat jopa joka kolmatta nuorista. Vaikka hyvä fyysinen kunto on aikaisemmin yhdistetty parempaan fyysiseen terveyteen, nyt tuore laaja seurantatutkimus vahvistaa tutkimusnäyttöä fyysisen kunnon merkityksestä nuorten mielenterveydelle. Chiangin ja kumppaneiden tutkimuksessa seurattiin lähes kahta miljoonaa tutkimuksen alkutilanteessa 10-vuotiasta nuorta vähintään kolmen ja enintään yhdeksän vuoden ajan. TutkimuksessaJatka lukemista ”Hyvä fyysinen kunto suojaa nuorta mielenterveyden ongelmilta”
Lapset ja nuoret vähemmän alttiita liikunnan aiheuttamille lihasvaurioille kuin aikuiset
Sekä arkikokemuksen että tutkimuksen perusteella lapset ja nuoret pystyvät palautumaan aikuisia nopeammin maksimaalisistakin suorituksista. Tuoreen systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin tulosten perusteella yksi tätä eroa selittävä tekijä voi olla lasten aikuisia vähäisempi alttius liikunnan aiheuttamille lihasvaurioille. Fernandesin ja kumppaneiden tutkimuksessa vertailtiin lasten ja aikuisten lihasvoiman, lihaskivun ja kreatiinikinaasi-pitoisuuden muutoksia liikuntaharjoittelun jälkeen. Tulosten mukaan aikuisilla esiintyi merkittävästiJatka lukemista ”Lapset ja nuoret vähemmän alttiita liikunnan aiheuttamille lihasvaurioille kuin aikuiset”
Onko ruutu paha ja liike hyvä?
Lapsista ja nuorista suuri osa viettää päivittäin useita tunteja ruutujen ääressä. Lisäksi alle puolet heistä liikkuu reippaasti suositusten mukaisesti vähintään tunnin päivässä. Ruutuajan, liikkumattomuuden ja huonon fyysisen kunnon sanotaan usein lisäävän lasten ja nuorten masennusoireilua ja heikentävän oppimista. Onko liikunta tosiaan avain onneen ja voiko ruutuajan vähentäminen ratkaista oppimisen haasteita? Liikunnan ja ruutuajan vaikutus lastenJatka lukemista ”Onko ruutu paha ja liike hyvä?”
Liikkuminen tukee mielenterveyttä myös lapsilla ja nuorilla, joilla on neurologisinen kehityksen häiriö
Liikuntaa voidaan pitää yhtenä keinona ehkäistä ja hoitaa mielenterveyden ongelmia lapsilla ja nuorilla. Mielenterveyden ongelmat ovat kasvava haaste lasten ja nuorten hyvinvoinnille ja niiden yleisuus on korkea lapsilla ja nuorilla, joilla on neurologisen kehityksen häiriö. Liikunnalla näyttäisi kuitenkin olevan positiivinen vaikutus mielenterveyteen myös lapsilla ja nuorilla, joilla on neurologisen kehityksen häiriö. Liun ja työtovereiden yliJatka lukemista ”Liikkuminen tukee mielenterveyttä myös lapsilla ja nuorilla, joilla on neurologisinen kehityksen häiriö”
Futucast: Näin ruoka ja liikunta vaikuttaa aivoihin
Podcastissa keskusteltiin miten liikunta ja ravinto vaikuttaa lasten kehitykseen. Mikä on oikeanlainen ruokavalio? Miksi leikki on erityisen tärkeää lasten mielenterveyden kannalta? Onko somen haittoja nuorille liioiteltu tai aliarvioitu? Kuuntele jakso täältä
Paikallaanolo kuormittaa nuoren sydäntä – Reippaalla ja rasittavalla liikunnalla ehkäistään sydänsairauksia
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan runsas paikallaanolo ja vähäinen liikunta lapsuudesta saakka kuormittavat sydäntä nuoruudessa. Korkea sydämen kuormitus ennustaa sydämen vajaatoimintaa ja muita sydänsairauksia. Tulosten valossa erityisesti reippaan ja rasittavan liikunnan lisääminen lapsuudesta alkaen on tärkeää sydämen toimintahäiriöiden ennaltaehkäisemiseksi. Tutkimuksessamme seurattiin 153 nuoren paikallaanolon ja liikunnan määrää lapsuudesta nuoruuteen kahdeksan vuoden ajan. Tutkimus osoitti, että runsasJatka lukemista ”Paikallaanolo kuormittaa nuoren sydäntä – Reippaalla ja rasittavalla liikunnalla ehkäistään sydänsairauksia ”
Luustoa kuormittava liikunta vähenee nuoruudessa, jolloin sitä erityisesti tarvittaisiin
Tutkimuksessamme on ensimmäistä kertaa selvitetty luuliikunnan eli luustoa vahvistavan liikunnan määrän muutoksia nuoruudessa. Tutkimus osoitti luuliikunnan määrän vähenevän nuoruudessa. Eniten luuliikunta vähenee huonokuntoisimmilla nuorilla. Luustoa vahvistava liikunta lapsuudessa ja nuoruudessa on välttämätöntä vahvan ja terveen luuston edistämisessä ja ylläpitämisessä. Tutkimuksessa tarkasteltiin luuliikunnan muutoksia kolmen vuoden tutkimusjakson aikana nuorilla, jotka olivat keskimäärin 11-vuotiaita tutkimuksen alkaessa. VaikkaJatka lukemista ”Luustoa kuormittava liikunta vähenee nuoruudessa, jolloin sitä erityisesti tarvittaisiin ”
Liikunta- ja urheiluharrastus edistää nuorten luuston terveyttä
Luusto kehittyy voimakkaasti lapsuudessa ja nuoruudessa. Luuston vahvistaminen lapsuuden ja nuoruuden aikana on tärkeää esimerkiksi osteoporoosin ehkäisyssä myöhemmällä iällä. Tuoreessa tutkimuksessamme erityisesti liikunta- ja urheiluharrastukseen osallistuminen lapsuudesta alkaen heijastui suurempaan luun mineraalipitoisuuteen nuoruudessa. Tutkimuksessa seurattiin alakouluikäisten lasten liikunnan, paikoillaanolon, ruutuajan ja unen määrää sekä luuston mineraalipitoisuutta ja lihasmassaa kahdeksan vuoden ajan. Luuston mineraalipitoisuus nuoruudessa oliJatka lukemista ”Liikunta- ja urheiluharrastus edistää nuorten luuston terveyttä”
Lasten ja nuorten ryvästyvät elintavat heijastuvat terveyteen
Lasten ja nuorten elintavat, kuten liikkumattomuus ja epäterveellinen ruokavalio, kasaantuvat usein samoille henkilöille. Tästä huolimatta tutkimuksissa tarkastellaan usein vain yhtä elintapatekijää kerrallaan. Tuore katsaustutkimus toi esiin, että lapsilla ja nuorilla, joille kasaantui useampia epäterveellisiä elintapoja, oli suurempi ylipainon, lihavuuden ja metaboliselle oireyhtymän ja mielenterveyden ongelmien riski. Alosaimin ja hänen työtoveriensa tarkastelivat järjestelmällisessä, 53 tutkimukseen perustuvassaJatka lukemista ”Lasten ja nuorten ryvästyvät elintavat heijastuvat terveyteen”
Lapsen fyysinen kunto ennustaa pikkuaivojen kokoa nuoruudessa
Fyysinen kunto on yhteydessä lasten ja nuorten pikkuaivojen kokoon, osoittaa Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistojen tuore tutkimus. Lapsuudesta alkaen ketterämmillä, nopeammilla ja voimakkaammilla nuorilla oli suurempi harmaan aineen tilavuus tiedonkäsittelyyn ja erityisesti työmuistiin liittyvässä pikkuaivojen Crus I -lohkossa. Pikkuaivot kasvavat huomattavasti nuoruudessa ja ovat tärkeät tiedonkäsittelylle ja oppimiselle. Pikkuaivojen ja fyysisen kunnon välisistä yhteyksistä nuorilla onJatka lukemista ”Lapsen fyysinen kunto ennustaa pikkuaivojen kokoa nuoruudessa”
HaapalaLAB 