Maksimaalinen hapenottokyky on keskeinen kestävyyskunnon, toimintakyvyn ja sydän- ja verenkiertoelimistön terveyden mittari. Aikuisilla kestävyysharjoittelu parantaa maksimaalista hapenottokyä keskimäärin noin 15 prosenttia, mutta lapsilla hapenottokyvyn harjoitettavuus näyttäisi olevan paljon pienempi. Tuore tutkimus osoitti harjoittelun parantavan lasten maksimaalista hapenottokykyä alle yhdeksän prosenttia. Raffy Dotanin katsauksessa tarkasteltiin 650 harjoittelututkimuksen aineistoja ja verrattiin harjoittelun vaikutuksia lasten ja aikuisten maksimaalisenJatka lukemista ”Lasten kestävyyskunto kehittyy harjoittelemalla vähemmän kuin aikuisten”
Avainsana-arkisto:liikuntalääketiede
Liikunta aktivoi aivoja
Teksti julkaistu aikaisemmin Jyväskylän yliopiston sivuilla. Liikuntalääketieteen yliopistonlehtori Eero Haapala tutkii lasten ja nuorten elintapojen ja terveyden yhteyksiä ja johtaa tutkimusryhmää Jyväskylän yliopistossa. Tutkimusten painopiste on liikunnan ja ravitsemustekijöiden vaikutuksissa. Haapala sanoo, että liikunta luo oppimista tukevan neurobiologisen ympäristön. Kaikki liikunnallisuus ei kuitenkaan näy mitattavina hyötyinä kaikkien lasten ja nuorten oppimisessa. Parhaimmillaan esimerkiksi liikunnan lisääminen koulupäiviin voiJatka lukemista ”Liikunta aktivoi aivoja”
Jenny ja Antti Wihurin -rahastolta merkittävä rahoitus lasten ja nuorten sydänterveyden ja aivoterveyden välisten yhteyksien tutkimiseen
Jenny ja Antti Wihurin rahasto on myöntänyt 100 000 euron tutkimusrahoituksen lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti Eero Haapalan johtamalle tutkimusryhmälle. Rahoituksen avulla tutkitaan sydänterveyden ja aivoterveyden välisiä yhteyksiä lapsuudesta varhaisaikuisuuteen. Lapsuus ja nuoruus ovat aivojen kehitykselle ja terveydelle erityisen tärkeitä elämänvaiheita. Aivoissa tapahtuu merkittäviä toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia, ja samalla myös sosiaaliset ja terveyteen liittyvätJatka lukemista ”Jenny ja Antti Wihurin -rahastolta merkittävä rahoitus lasten ja nuorten sydänterveyden ja aivoterveyden välisten yhteyksien tutkimiseen”
Elimistöön kertyvä mikromuovit heikentävät terveyttä
Muovintuotanto on kasvanut merkittävästi viime vuosisadan aikana ja vuonna 2022 muovia tuotettiin 400,3 miljoonaa tonnia. Tämä on johtanut muovijätteen kertymiseen ympäristöön. Muovijätteiden seurauksena mikromuovit ja nanomuovit ovat päätyneet ekosysteemeihin ja ravintoketjuihin, ja voivat vaikuttaa myös ihmisten terveyteen. Mikro- ja nanomuovihiukkasia on löydetty useista elintarvikkeista, kuten hunajasta, oluesta, suolasta, sokerista, äyriäisistä ja pullovedestä. Esimerkiksi litrassa pullovettäJatka lukemista ”Elimistöön kertyvä mikromuovit heikentävät terveyttä”
Yksittäinen pitkä lenkki voi altistaa vammoille enemmän kuin tasainen kuormituksen lisäys
Juoksu on yksi maailman suosituimmista liikuntamuodoista – helppo aloittaa, edullinen ja tehokas. Silti jopa kolmasosa juoksijoista kärsii rasitusvammoista, jotka keskeyttävät usein liikuntaharrastuksen. Loukkaantumisriski ei välttämättä liity viikoittaiseen kokonaiskuormaan, vaan yksittäisten harjoitusten äkillisiin kuormituspiikkeihin. Frandsen ja kumppanit selvittivät 18 kuukautta kestäneessä havainnoivassa pitkittäistutkimuksessa, kuinka yksittäisen juoksukerran pituuden tai viikottaisen juoksumatkan äkillinen muutos vaikuttaa loukkaantumisriskiin. Tutkimukseen osallistui 5205Jatka lukemista ”Yksittäinen pitkä lenkki voi altistaa vammoille enemmän kuin tasainen kuormituksen lisäys”
Viikonlopun liikunta riittää parantamaan kestävyyskuntoa
Säännöllinen liikunnan harrastaminen parantaa terveyttää ja toimintakykyä. Arjen kiireet voivat vähentää liikunnan säännöllisyyttä. Moni saattaakin miettiä, voiko muutamana päivänä harrastettu liikunta tuoda samanlaisia hyötyjä. Näyttää siltä, että harjoittelu kahtena peräkkäisenä päivänä voi kehittää kestävyyskuntoa yhtä tehokkaasti kuin neljä harjoittelukertaa viikossa. Niin sanottu Weekend warrior -liikunnan, jossa liikkuminen tapahtuu pääasiassa vain viikonloppuisin, on havaittu voivan edistääJatka lukemista ”Viikonlopun liikunta riittää parantamaan kestävyyskuntoa”
Teho vai minuutit tärkeämpiä pitkän elämän kannalta?
Liikunta edistää terveyttä ja vähentää kroonisten sairauksien aiheuttamaa tautitaakkaa. Liikunta saattaa myös vähentää ennenaikaista kuolleisuutta, mutta sen intensiteettiin ja kokonaismäärän suhteellisesta merkityksestä ennaltaehkäisyssä ei ole vahvaa näyttöä. Tuoreen tutkimuksen perustella intensiteetti saattaa olla merkityksellisempi kuolleisuuden ennustaja kuin määrä. Schwendingerin ja kumppaneiden havainnoivassa tutkimuksessa tarkasteltiin liikunnan intensiteetin, päivän aikaista jakautumista ja liikunnan määrän yhteyttä kokonais- jaJatka lukemista ”Teho vai minuutit tärkeämpiä pitkän elämän kannalta?”
Voiko liikunta tukea lasten ja nuorten valtimoiden ja aivojen terveyttä?
Petri Jalangon väitöskirjatutkimuksessa selvitetään, voiko liikunnalla ja fyysisellä kunnolla vaikuttaa lasten ja nuorten valtimo- ja aivoterveyteen. Ensimmäiset tulokset ovat lupaavia. Liian vähäinen liikunta uhkaa nuorten terveyttä Suurin osa lapsista ja nuorista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Se on huolestuttavaa, sillä liikkumattomuuden ja pitkäkestoisen istumisen on havaittu heikentävän valtimo- ja aivoterveyttä. Lisäksi nämä haittaavat tiedollisten toimintojenJatka lukemista ”Voiko liikunta tukea lasten ja nuorten valtimoiden ja aivojen terveyttä?”
Evoluutio voi selittää liikunnan välttelyä
Liikunta on yksi tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyn ja hoidon kulmakivistä. Vaikeus juurruttaa säännöllinen liikunta osaksi arkea voi kuitenkin vähentää liikunnan hyödynnettävyyttä. Tuoreessa katsauksessa tarkasteltiin evoluution näkökulmasta liikuntaan sitoutumista vaikeuttavia syitä. Yksi keskeinen selittäjä vaikuttaa olevan se, että ihmiset välttelevät luonnollisista syistä ylimääräistä liikkumista. MacDonald kumppaneineen käsitteli kuvailevassa katsauksessaan liikunnan tehokkuutta ja arkielämän vaikutusta tyypin 2Jatka lukemista ”Evoluutio voi selittää liikunnan välttelyä ”
Hyvä fyysinen kunto suojaa nuorta mielenterveyden ongelmilta
Mielenterveyden ongelmat ovat suuri yhteiskunnallinen haaste ja ne koskettavat jopa joka kolmatta nuorista. Vaikka hyvä fyysinen kunto on aikaisemmin yhdistetty parempaan fyysiseen terveyteen, nyt tuore laaja seurantatutkimus vahvistaa tutkimusnäyttöä fyysisen kunnon merkityksestä nuorten mielenterveydelle. Chiangin ja kumppaneiden tutkimuksessa seurattiin lähes kahta miljoonaa tutkimuksen alkutilanteessa 10-vuotiasta nuorta vähintään kolmen ja enintään yhdeksän vuoden ajan. TutkimuksessaJatka lukemista ”Hyvä fyysinen kunto suojaa nuorta mielenterveyden ongelmilta”
Suorituskykyä voi ylläpitää monin tavoin
Liikuntaharjoittelu suunnitellaan usein parantamaan fyysistä suorituskykyä. Arjessa moni kuitenkin tuskailee esimerkiksi työkiireiden tai lapsiperhearjen aiheuttamista katkoista suunniteltuun ja säännölliseen harjoitteluun. Kuinka paljon harjoittelua tarvitaan ylläpitämään suorituskykyä katkojen aikana vai onko se edes mahdollista? Katsaustutkimuksen mukaan sekä kestävyyskuntoa että lihasvoimaa voidaan ylläpitää useita viikkoja hyvinkin pienellä määrällä harjoittelua, kunhan intensiteetti säilyy riittävän korkeana. Spieringin ja kumppaneidenJatka lukemista ”Suorituskykyä voi ylläpitää monin tavoin”
Liikuntalabra #26:
Missä vaiheessa harjoitustaukoa lihasmassa ja voimatasot alkavat laskea? Miten ylläpitää lihasmassaa ja voimatasoja harjoitustauon aikana. Mikä on lihasmuisti ja miten se liittyy lihasmassan ja voimatasojen ylläpitoon tai niiden takaisin hankkimiseen? Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Vieraana on aihetta väitöskirjassaan tutkiva Eeli Halonen. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti liikuntafysiologista ja fysiikkavalmennuksestaJatka lukemista ”Liikuntalabra #26:”
Voiko venyttelemällä tulla voimakkaaksi?
Venyttelyä käytetään yleensä lisäämään liikelaajuuksia, mutta aika ajoin mediassa nousee esiin väitteitä, että venyttely voi kohottaa kuntoa jopa enemmän kuin muu harjoittelu. Yksittäisissä tutkimuksissa venyttelyn onkin havaittu jossain määrin parantavan lihasvoimaa sekä lisäävän lihasmassaa. Tuore meta-analyysi veti olemassa olevan tutkimustiedon yhteen. Tulosten perusteella venyttelyllä voi olla pieni positiivinen vaikutus maksimivoimaan sekä lihasmassaan. Warneken ja työtovereidenJatka lukemista ”Voiko venyttelemällä tulla voimakkaaksi?”
Luustoa kuormittava liikunta vähenee nuoruudessa, jolloin sitä erityisesti tarvittaisiin
Tutkimuksessamme on ensimmäistä kertaa selvitetty luuliikunnan eli luustoa vahvistavan liikunnan määrän muutoksia nuoruudessa. Tutkimus osoitti luuliikunnan määrän vähenevän nuoruudessa. Eniten luuliikunta vähenee huonokuntoisimmilla nuorilla. Luustoa vahvistava liikunta lapsuudessa ja nuoruudessa on välttämätöntä vahvan ja terveen luuston edistämisessä ja ylläpitämisessä. Tutkimuksessa tarkasteltiin luuliikunnan muutoksia kolmen vuoden tutkimusjakson aikana nuorilla, jotka olivat keskimäärin 11-vuotiaita tutkimuksen alkaessa. VaikkaJatka lukemista ”Luustoa kuormittava liikunta vähenee nuoruudessa, jolloin sitä erityisesti tarvittaisiin ”
Liikunta- ja urheiluharrastus edistää nuorten luuston terveyttä
Luusto kehittyy voimakkaasti lapsuudessa ja nuoruudessa. Luuston vahvistaminen lapsuuden ja nuoruuden aikana on tärkeää esimerkiksi osteoporoosin ehkäisyssä myöhemmällä iällä. Tuoreessa tutkimuksessamme erityisesti liikunta- ja urheiluharrastukseen osallistuminen lapsuudesta alkaen heijastui suurempaan luun mineraalipitoisuuteen nuoruudessa. Tutkimuksessa seurattiin alakouluikäisten lasten liikunnan, paikoillaanolon, ruutuajan ja unen määrää sekä luuston mineraalipitoisuutta ja lihasmassaa kahdeksan vuoden ajan. Luuston mineraalipitoisuus nuoruudessa oliJatka lukemista ”Liikunta- ja urheiluharrastus edistää nuorten luuston terveyttä”
Lasten ja nuorten ryvästyvät elintavat heijastuvat terveyteen
Lasten ja nuorten elintavat, kuten liikkumattomuus ja epäterveellinen ruokavalio, kasaantuvat usein samoille henkilöille. Tästä huolimatta tutkimuksissa tarkastellaan usein vain yhtä elintapatekijää kerrallaan. Tuore katsaustutkimus toi esiin, että lapsilla ja nuorilla, joille kasaantui useampia epäterveellisiä elintapoja, oli suurempi ylipainon, lihavuuden ja metaboliselle oireyhtymän ja mielenterveyden ongelmien riski. Alosaimin ja hänen työtoveriensa tarkastelivat järjestelmällisessä, 53 tutkimukseen perustuvassaJatka lukemista ”Lasten ja nuorten ryvästyvät elintavat heijastuvat terveyteen”
Lapsen fyysinen kunto ennustaa pikkuaivojen kokoa nuoruudessa
Fyysinen kunto on yhteydessä lasten ja nuorten pikkuaivojen kokoon, osoittaa Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistojen tuore tutkimus. Lapsuudesta alkaen ketterämmillä, nopeammilla ja voimakkaammilla nuorilla oli suurempi harmaan aineen tilavuus tiedonkäsittelyyn ja erityisesti työmuistiin liittyvässä pikkuaivojen Crus I -lohkossa. Pikkuaivot kasvavat huomattavasti nuoruudessa ja ovat tärkeät tiedonkäsittelylle ja oppimiselle. Pikkuaivojen ja fyysisen kunnon välisistä yhteyksistä nuorilla onJatka lukemista ”Lapsen fyysinen kunto ennustaa pikkuaivojen kokoa nuoruudessa”
Liikkumattomuuden hätätila ja muita lapsuuden ja nuoruuden haasteita
Ennen lapset olivat paremmassa kunnossa, olivat liikunnallisesti taitavampia ja ennen kaikkea liikkuivat enemmän ja istuivat vähemmän kuin tämän vuosituhannen puolella syntyneet lapset ja nuoret. Murrosikäiset eivät liiku ruuduiltaan muualle kuin jääkaapille ja raskain fyysinen suoritus heidän elämässään on virvoitusjuomapullon nostaminen. Tällä tavoin meille usein uutisoidaan ja uutisoinnin perusteella on luotu jos jonkinlaista liikkumattomuuden hätätilaa. MikäJatka lukemista ”Liikkumattomuuden hätätila ja muita lapsuuden ja nuoruuden haasteita”
Huono kunto maksaa yhteiskunnalle maltaita
Maailmanlaajuisesti yleistynyt heikko kestävyyskunto on yksi merkittävimmistä sairauksien ja toiminnanrajoitteiden riskitekijöistä. Huono kestävyyskunto rasittaa kansanterveyden heikentymisen lisäksi kansantaloutta painolasti huonokuntoistuville yhteiskunnille. Tuoreen kanadalaistutkimuksen mukaan huonokuntoisten aikuisten määrän vähentyminen kymmenellä prosentilla (45,5 % –> 35,5 %) säästäisi yhteiskunnan varoja keskimäärin 644 miljoona Kanadan dollaria vuodessa. Chaput ja kumppanit tarkastelivat huonon kestävyyskunnon suoria terveydenhuollon ja epäsuoria tuottavuudenJatka lukemista ”Huono kunto maksaa yhteiskunnalle maltaita”
Hyväkään fyysinen kunto ei suojaa lasta ylipainon aiheuttamalta matala-asteiselta tulehdukselta
Yleistynyt lapsuuden ylipaino on johtanut kasvaneeseen pitkittyneen matala-asteisen tulehduksen esiintyvyyteen lapsuudesta alkaen. Pitkittynyt matala-asteinen tulehdus johtaa insuliiniresistenssiin ja valtimoiden toiminnan häiriöihin sekä edistää valtimoiden ahtautumista. Vaikka ylipaino on keskeisin matala-asteisen tulehduksen tasoa määrittävä tekijä, hyvän fyysisen kunnon on ajateltu suojaavan ylipainon haitallisilta terveysvaikutuksilta. Tuoreessa tutkimuksessamme kuitenkin havaitsimme, että hyväkään fyysinen kunto ei vähennä matala-asteista tulehdustaJatka lukemista ”Hyväkään fyysinen kunto ei suojaa lasta ylipainon aiheuttamalta matala-asteiselta tulehdukselta”
HaapalaLAB 