Maksimaalinen hapenottokyky on keskeinen kestävyyskunnon, toimintakyvyn ja sydän- ja verenkiertoelimistön terveyden mittari. Aikuisilla kestävyysharjoittelu parantaa maksimaalista hapenottokyä keskimäärin noin 15 prosenttia, mutta lapsilla hapenottokyvyn harjoitettavuus näyttäisi olevan paljon pienempi. Tuore tutkimus osoitti harjoittelun parantavan lasten maksimaalista hapenottokykyä alle yhdeksän prosenttia. Raffy Dotanin katsauksessa tarkasteltiin 650 harjoittelututkimuksen aineistoja ja verrattiin harjoittelun vaikutuksia lasten ja aikuisten maksimaalisenJatka lukemista ”Lasten kestävyyskunto kehittyy harjoittelemalla vähemmän kuin aikuisten”
Avainsana-arkisto:nuoret
Liikunta aktivoi aivoja
Teksti julkaistu aikaisemmin Jyväskylän yliopiston sivuilla. Liikuntalääketieteen yliopistonlehtori Eero Haapala tutkii lasten ja nuorten elintapojen ja terveyden yhteyksiä ja johtaa tutkimusryhmää Jyväskylän yliopistossa. Tutkimusten painopiste on liikunnan ja ravitsemustekijöiden vaikutuksissa. Haapala sanoo, että liikunta luo oppimista tukevan neurobiologisen ympäristön. Kaikki liikunnallisuus ei kuitenkaan näy mitattavina hyötyinä kaikkien lasten ja nuorten oppimisessa. Parhaimmillaan esimerkiksi liikunnan lisääminen koulupäiviin voiJatka lukemista ”Liikunta aktivoi aivoja”
Lapset ja nuoret vähemmän alttiita liikunnan aiheuttamille lihasvaurioille kuin aikuiset
Sekä arkikokemuksen että tutkimuksen perusteella lapset ja nuoret pystyvät palautumaan aikuisia nopeammin maksimaalisistakin suorituksista. Tuoreen systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin tulosten perusteella yksi tätä eroa selittävä tekijä voi olla lasten aikuisia vähäisempi alttius liikunnan aiheuttamille lihasvaurioille. Fernandesin ja kumppaneiden tutkimuksessa vertailtiin lasten ja aikuisten lihasvoiman, lihaskivun ja kreatiinikinaasi-pitoisuuden muutoksia liikuntaharjoittelun jälkeen. Tulosten mukaan aikuisilla esiintyi merkittävästiJatka lukemista ”Lapset ja nuoret vähemmän alttiita liikunnan aiheuttamille lihasvaurioille kuin aikuiset”
Onko ruutu paha ja liike hyvä?
Lapsista ja nuorista suuri osa viettää päivittäin useita tunteja ruutujen ääressä. Lisäksi alle puolet heistä liikkuu reippaasti suositusten mukaisesti vähintään tunnin päivässä. Ruutuajan, liikkumattomuuden ja huonon fyysisen kunnon sanotaan usein lisäävän lasten ja nuorten masennusoireilua ja heikentävän oppimista. Onko liikunta tosiaan avain onneen ja voiko ruutuajan vähentäminen ratkaista oppimisen haasteita? Liikunnan ja ruutuajan vaikutus lastenJatka lukemista ”Onko ruutu paha ja liike hyvä?”
Parantunut itsetunto selittää liikunnan ja mielenterveyden positiivista yhteyttä
Nuoruus on nopeaa aivojen ja sosiaalisen käyttäytymisen kehittymisen aikaa. Nämä nopeat muutokset altistavat nuoret myös mielenterveyden ongelmille. Tuoreen tutkimuksen mukaan lapsuudessa säännöllisesti urheiluharrastuksiin osallistuneilla oli vähemmän mielenterveyden ongelmia, kuten masennus- ja ahdistusoireita, nuoruudessa. Parempi itsetunto välitti urheiluharrastuksen ja mielenterveyden välistä yhteyttä. Rodriguez-Ayllonin ym. tutkimukseen osallistui yli 4000 lasta, joita seurattiin kuudesta ikävuodesta 13 ikävuoteen. LiikuntaaJatka lukemista ”Parantunut itsetunto selittää liikunnan ja mielenterveyden positiivista yhteyttä”
Luustoa kuormittava liikunta vähenee nuoruudessa, jolloin sitä erityisesti tarvittaisiin
Tutkimuksessamme on ensimmäistä kertaa selvitetty luuliikunnan eli luustoa vahvistavan liikunnan määrän muutoksia nuoruudessa. Tutkimus osoitti luuliikunnan määrän vähenevän nuoruudessa. Eniten luuliikunta vähenee huonokuntoisimmilla nuorilla. Luustoa vahvistava liikunta lapsuudessa ja nuoruudessa on välttämätöntä vahvan ja terveen luuston edistämisessä ja ylläpitämisessä. Tutkimuksessa tarkasteltiin luuliikunnan muutoksia kolmen vuoden tutkimusjakson aikana nuorilla, jotka olivat keskimäärin 11-vuotiaita tutkimuksen alkaessa. VaikkaJatka lukemista ”Luustoa kuormittava liikunta vähenee nuoruudessa, jolloin sitä erityisesti tarvittaisiin ”
Liikunta- ja urheiluharrastus edistää nuorten luuston terveyttä
Luusto kehittyy voimakkaasti lapsuudessa ja nuoruudessa. Luuston vahvistaminen lapsuuden ja nuoruuden aikana on tärkeää esimerkiksi osteoporoosin ehkäisyssä myöhemmällä iällä. Tuoreessa tutkimuksessamme erityisesti liikunta- ja urheiluharrastukseen osallistuminen lapsuudesta alkaen heijastui suurempaan luun mineraalipitoisuuteen nuoruudessa. Tutkimuksessa seurattiin alakouluikäisten lasten liikunnan, paikoillaanolon, ruutuajan ja unen määrää sekä luuston mineraalipitoisuutta ja lihasmassaa kahdeksan vuoden ajan. Luuston mineraalipitoisuus nuoruudessa oliJatka lukemista ”Liikunta- ja urheiluharrastus edistää nuorten luuston terveyttä”
Lapsen fyysinen kunto ennustaa pikkuaivojen kokoa nuoruudessa
Fyysinen kunto on yhteydessä lasten ja nuorten pikkuaivojen kokoon, osoittaa Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistojen tuore tutkimus. Lapsuudesta alkaen ketterämmillä, nopeammilla ja voimakkaammilla nuorilla oli suurempi harmaan aineen tilavuus tiedonkäsittelyyn ja erityisesti työmuistiin liittyvässä pikkuaivojen Crus I -lohkossa. Pikkuaivot kasvavat huomattavasti nuoruudessa ja ovat tärkeät tiedonkäsittelylle ja oppimiselle. Pikkuaivojen ja fyysisen kunnon välisistä yhteyksistä nuorilla onJatka lukemista ”Lapsen fyysinen kunto ennustaa pikkuaivojen kokoa nuoruudessa”
Liikkumattomuuden hätätila ja muita lapsuuden ja nuoruuden haasteita
Ennen lapset olivat paremmassa kunnossa, olivat liikunnallisesti taitavampia ja ennen kaikkea liikkuivat enemmän ja istuivat vähemmän kuin tämän vuosituhannen puolella syntyneet lapset ja nuoret. Murrosikäiset eivät liiku ruuduiltaan muualle kuin jääkaapille ja raskain fyysinen suoritus heidän elämässään on virvoitusjuomapullon nostaminen. Tällä tavoin meille usein uutisoidaan ja uutisoinnin perusteella on luotu jos jonkinlaista liikkumattomuuden hätätilaa. MikäJatka lukemista ”Liikkumattomuuden hätätila ja muita lapsuuden ja nuoruuden haasteita”
Lasten ja nuorten fyysinen kunto – kaikkea muuta kuin läpikotaisin tutkittu juttu
Lasten ja nuorten fyysiseen kuntoon on kiinnitetty huomiota jo antiikin ajoista saakka, mutta lasten ja nuorten fyysisen kunnon taso on alkanut kiinnostaa erityisesti maailmansotien jälkeen. Huolimatta pitkään jatkuneesta kiinnostuksesta, lasten ja nuorten fyysisen kunnon merkitys terveydelle, fyysisen kunnon mittaamisen luotettavuus ja fyysisen kunnon käytettävyys kansanterveyden edistämisessä on kaikkea muuta kuin selvä. Nyt lasten ja nuortenJatka lukemista ”Lasten ja nuorten fyysinen kunto – kaikkea muuta kuin läpikotaisin tutkittu juttu”
Hyvät motoriset taidot, lukeminen ja soittoharrastus ennustavat parempia kognitiivisia taitoja lapsuudesta nuoruuteen
Kognitiiviset taidot ovat keskeisiä sosiaalisen vuorovaikutuksen, ympäristöön sopeutumisen ja oppimisen kannalta. Useat eri tekijät aina raskausaikaisista tekijöistä voivat vaikuttaa lasten ja nuorten kognitiivisten taitojen kehittymiseen. Tuoreen tutkimuksemme mukaan hyvät motoriset taidot, soittoharrastus, kohtuullinen tietokoneen käyttö sekä erityisesti runsaampi lukeminen ennustivat parempia kognitiivisia taitoja lapsuudesta nuoruuteen. Tutkimuksessamme tarkasteltiin 29:n eri tekijän yhteyksiä kognitiivisiin taitoihin lapsuudesta nuoruuteenJatka lukemista ”Hyvät motoriset taidot, lukeminen ja soittoharrastus ennustavat parempia kognitiivisia taitoja lapsuudesta nuoruuteen”
Hyvä kestävyyskunto ei suojaa lapsia metaboliselta oireyhtymältä
Matalaa kestävyyskuntoa on usein pidetty ylipainoa ja lihavuutta tärkeämpänä riskitekijänä metaboliselle oireyhtymälle. Tuoreen tutkimuksemme mukaan kestävyyskunto ei kuitenkaan eroa lapsilla huolimatta suurista eroista metabolisen oireyhtymän riskitekijöiden. Nämä tulokset lapsilla olivat melko toistettavia myös aikuisilla, joilla kestävyyskunnon merkitys metabolisen oireyhtymän riskitekijänä väheni huomattavasti, kun kehon koko ja koostumus otettiin asianmukaisesti huomioon. Tulostemme perusteella erot kehon rasvakudoksenJatka lukemista ”Hyvä kestävyyskunto ei suojaa lapsia metaboliselta oireyhtymältä”
Fyysinen kunto ei ehkä suojaakaan metaboliselta oireyhtymältä
Fyysistä kuntoa on usein pidetty jopa ylipainoa ja lihavuutta merkittävämpänä terveyden kuvaajana. Nykytiedon valossa matalan fyysisen kunnon merkitystä metabolisen oireyhtymän vaaratekijänä on liioiteltu. Tutkimusten mukaan erot kehon rasvakudoksen määrässä selittävät useissa aikaisemmissa tutkimuksissa havaitut yhteydet fyysisen kunnon ja metabolisen oireyhtymän välillä. Kattavin tutkimusnäyttö löytyy kestävyyskunnon ja metabolisen oireyhtymän välisistä yhteyksistä. Parempi kenttätesteillä, kuten esimerkiksi MOVE-mittauksistaJatka lukemista ”Fyysinen kunto ei ehkä suojaakaan metaboliselta oireyhtymältä”
Rasvamaksaa vastaan rasittavalla liikunnalla
Rasvamaksa on yleisin maksasairaus. Lasten ja nuorten ylipainon yleistymisen seurauksena maksan rasvoittuminen on lisääntynyt myös heillä. Tuoreen tutkimuksen mukaan rasittavaa fyysistä aktiivisuutta sisältävä liikkuminen vähentää maksan rasvaa ylipainoisilla nuorilla. Pelkkää kevyt tai kohtuukuormitteinen fyysinen aktiivisuus ei tähän riitä. Gonzales-Ruiz ja työtoverit jakoivat nuoret neljään ryhmään, joista yksi toimi kontrolliryhmänä ja osallistui vain koulun pakolliselle viikoittaiselleJatka lukemista ”Rasvamaksaa vastaan rasittavalla liikunnalla”
Juho Vainion säätiön suur-apuraha lasten ja nuorten aivojen ja valtimoiden tutkimukseen
Juho Vainion säätiö myönsi tutkimusryhmällemme säätiön suurapurahan. Apurahan turvin tutkimme ja syvennämme tietoutta liikunnan, paikoillaanolon ja ravitsemuksen yhteyksistä aivojen ja valtimoiden terveyteen lapsilla ja nuorilla. Tutkimusaihe on merkittävä, sillä lapset ja nuoret viettävät suurimman osan päivästään istuen ja vain harva liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Lisäksi lasten ja nuorten ruokavalio sisältää usein liikaa sokeria sekä tyydyttyneitäJatka lukemista ”Juho Vainion säätiön suur-apuraha lasten ja nuorten aivojen ja valtimoiden tutkimukseen”
Luuston terveys luodaan lapsuudessa ja nuoruudessa
Elämäntapatekijät selittävät 20–40 % luumassasta. Suurin osa luumassasta rakentuu lapsuuden ja nuoruuden aikana. Siksi luuston terveyttä edistävien elintapojen optimointi elämänkaaren alkupäässä on ensisijaisen tärkeää myös myöhemmän luunterveyden parantamiseksi ja osteoporoosiriskin vähentämiseksi. Kansainvälisen osteoporoosisäätiön tieteellisen julkilausuman mukaan luuliikunnan lisääminen ja kalsiumin ja D-vitamiinin riittävän saannin turvaaminen erityisesti lapsuuden ja nuoruuden aikana tukee luunterveyttä koko elämänkaaren ajan.Jatka lukemista ”Luuston terveys luodaan lapsuudessa ja nuoruudessa”
Motoriset taidot ovat positiivisesti yhteydessä nuorten matemaattiseen osaamiseen
Motorisesti taitavien ja lihaskunnoltaan parempien nuorten matemaattiset taidot ovat paremmalla tasolla kuin motoriikaltaan heikompien ja huonokuntoisempien nuorten. Näitä yhteyksiä näyttäisi selittävän motorisesti taitavien ja parempikuntoisten nuorten parempi työmuisti. Syväojan ja työtoverien tutkimuksessa tarkasteltiin motoristen taitojen, lihaskunnon, kestävyyskunnon ja liikunnan yhteyksiä matemaattiseen osaamiseen 311:lla iältään 12–17-vuotiaalla nuorella. Erityisesti he olivat kiinnostuneita siitä, välittävätkö kognitiiviset toiminnot näitäJatka lukemista ”Motoriset taidot ovat positiivisesti yhteydessä nuorten matemaattiseen osaamiseen”
Sydäntautien ehkäisyn aloittamisessa ei alaikärajaa
Verenkiertoelimistön sairauksien ennaltaehkäisy on yksi terveydenedistämishankkeiden keskeisimpiä tavoitteita ympäri maailmaa – mutta koska verenkiertoelimistön sairauksien ennaltaehkäisy tulisi aloittaa? D’Ascenci ja työtovereineen pitää katsauksessaan tärkeänä ensinnäkin äidin raskaudenaikaista liikuntaa ja tupakoimattomuutta, raskausdiabeteksen ehkäisyä ja vauvaiän imetystä. Näiden lisäksi lapsuuden runsas reipas ja rasittava fyysinen aktiivisuus ja terveellinen ruokavalio muodostavat hyvän pohjan verenkiertoelimistön terveydelle lapsuudesta saakka. IhanteellinenJatka lukemista ”Sydäntautien ehkäisyn aloittamisessa ei alaikärajaa”
Liikkumisen lisääminen ja paikoillaanolon vähentäminen edistää nuorten mielenterveyttä
Liikunnan lisääminen ja paikoillaanolon vähentäminen voi edistää nuorten mielenterveyttä. Liikunnan ja paikoillaanolon merkitys lasten mielenterveyteen puolestaan ei ollut selvä. Havainnoivat tutkimuksen tukevat myös käsitystä, että liikkumisen lisääminen ja paikoillaanolon vähentäminen edistää sekä lapsen että nuorten mielenterveyttä. Rodriguez-Ayllon ja työtoverien järjestelmälliseen katsaukseen sisällytettiin yhteensä 114 tutkimusta, joista neljä oli satunnaistettuja ja kontrolloituja interventiotutkimuksia, 14 satunnaistamattomia, muttaJatka lukemista ”Liikkumisen lisääminen ja paikoillaanolon vähentäminen edistää nuorten mielenterveyttä”
Hyväkuntoisten lasten ja nuorten mielikin voi hyvin
Mielenterveyden ongelmat koskettavat myös lapsia ja nuoria. Fyysisen kunnon tiedetään ennustavan monien kansansairauksien, kuten sepelvaltimotaudin ja tyypin 2 diabeteksen, vaaraa jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Nyt Cadenas-Sanchez ja työtoverit havaitsivat hyväkuntoisten lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin olevan parempi kuin huonompikuntoisilla lapsilla ja nuorilla. Cadenas-Sanchezin ja kumppaneiden tutkimuksessa havaittiin, että parempi kestävyyskunto sekä lihaskunto olivat yhteydessä parempaanJatka lukemista ”Hyväkuntoisten lasten ja nuorten mielikin voi hyvin”
HaapalaLAB 